RAMI kuvassa kesällä 1972 Karkkilassa. Veljelleni muistokirjoituksesta loppuosa: ”RAMIN siunaustilaisuudessa ei veisattu lainattua säkeistöä, mutta saman virren kolmas ja neljäs laulettiin. Uskon kuitenkin, että hyvin monet läsnäolleista LUKIVAT myöskin virren alun papin puheen aikana.” Kirjoitin lisäksi: ”Miten suuriksi itsemurhatilastojen pitää paisua ennen kuin käsitetään mihin kansakuntana ollaan menossa?” Vuosiluku oli 1982 YLE:n artikkeli: […]
ISÄNI, Aate Matias Hautamäki juhannuslomalla sotaväestä 1938. Matkalaukussa harmonikka (?). Kunniavartio 6.12.2017 Nivalan sotavainajien muistotilaisuudessa. Valokuvat (2) alla Timo Perkkiö. Hautaristit 7.12.2017, Aate Matiaksen risti neljäs rivi oikealla, seppele pystyasennossa. Lippulinnan kunnianosoitus… (valokuva Riitta Haapala) Miika Tervola kunniavartiossa Aate Matiaksen hautaristillä.
Nivalan kunnan keskikoulu 1950-luvulla, aiemmin suojeluskuntatalo. Monelle ja monelle oppikoulun ensimmäinen koulupäivä saattaa muodostua mieliinpainuvaksi. Tässä yksi muistikuva: Syksyllä 1950 Nivalan kunnan keskikoulun luokkaan ilmestyi tukevahko, pyöreäkasvoinen, rillipäinen, noin kolmekymppinen naisihminen. Varmanoloisesti hän nousi kateederille ja esittäytyi: – Minä olen maisteri Elsa Alice Kettunen ja opetan teille hitoriaa ja äidinkieltä. Minua on sanottu
TUULA on esikoiseni. Hänestä kehittyi jo hyvin varhain perheen ALFA, henkinen johtaja; sisarukset hakivat hänelta tukea ja saivat sitä. Tuula syntyi latomeren niittyjen äärellä Nyt uurnapaikka on muistolehdon kukkulan laella. Sinun vuorosi TUULA oli nyt, mielestämme liian varhain. Mutta vuosipäivää ajatellen syksyn ruska koristaa antaen väreihin kaipuulle luomakunnan tunnuksen … TÄLLAINEN OLI ELÄMÄSI TUULA. Niin
KUVAT 1. 40 v. 1977; Teknisten liiton Salon aluetoimiston asiamiehenä. S-päivä tapahtuma oli Savonlinnassa kokoontuneen liittovaltuuston kokouksen yhteydessä; Kolmelle saman syntymäpäivän omanneelle lahjaksi kalakukot. 2. 50 v. 1987; Aluetoimisto oli siirtynyt Salosta Turkuun ja työuran johdosta ”tähtiin oli kirjoitettu”, jotta s-päivälle oli pidettävä vastaanotto; joka oli kai työuran lakipiste. 3. 60 v. 1997; Eläkkeelle lähtö.
Kuvassa isovanhemmat Jaakko ja Iida Kannus. Äitini Tyyne Kannus, myöh. Nisula. joka oli jo Iitissä kun isäni Aate Matias muutti sinne. Molemmat olivat lähtöisin keskipohjanmaalta Nivalasta. Aate Matias asettui Iittiin syyskuussa 1936 ja tuotapikaa ilmeisesti tapasivat äitini kanssa ja sain alkuni marras-joulukuun vaihteessa 1936. TUNTUU varmaan oudolta kun sanon ettei minulla ole tietoja biologisen äitini
Suomen Kirkon kirje isästäni; kopion sain v. 2004 sota-arkistosta ”Ihminen on ilvesheimo, kun joku kasvavi ylemmäs, sen he tallovat mäsäksi, ollut meitä et parempi”. (Eino Leino) LÄHTÖKOHTANI on ollut sotaorpous; kuntayhteisössä paarialuokkaan, eli liikaväestöön kuuluva ja meille isättömille (etenkin pojille) ei uskottu koituvan tulevaisuutta. UHKA oli yhteisön taholta, Ruotsiin sotalapseksi tai kasvatuslaitokseen pois
Tällä sivulla pitää tehdä kuvien järjestelyssä, playoutissa muutoksia. JOUTUVATKO Suomesta työikäiset ja työkykyiset lähtemään ulkomaille, näiden 1930-luvun miesten ja sittemmin 1960-luvun maastamuuttajien lailla? SUOMEENHAN SUUNNITELLAAN ns, roskatyömarkkinoita turvapaikanhakijoiden ”työvoimatarjontaa” hyödyntäen… Vastaavanlaista mallia toteutettiin Yhdysvalloissa 1910-luvulla seurauksella joka johti mellakoihin ja työtaisteluihin… Valokuvia 1930-luvun Kanadan metsureista. Kasvatusisäni (äitini sisaren mies, kuvassa keskellä) kävi
Turun ja Porin läänin päättäjäiset 30. elokuuta 1997. Turun Virastotalon juhlassa 550 kutsuvierasta. Toimin juhlatoimikunnan puheenjohtajana ja tilaisuuden juontajana. ELÄMÄNKOULUSSA KOHTAAMISIA Olen asunut Turussa Aurajoen kaupungissa yli 40 vuotta. Otsikon kuvassa Turun ja Porin läänin viimeisen maaherran Pirkko Työläjärven kansalaisjuhlan juhlavastaavat; valmistaudumme runsaan 550. juhlavieraan vastaanottoon elokuussa 1997. Vaikuttavassa juhlassa kunniavieraita olivat mm. jalkaväen kenraali
Jaa: