Aihearkisto: Ajankuvia, elämästä

(11.11-2022) Saamelaiskäräjät… lakimuutos

Juha Tapiolan selvitys…

Saamelaiskäräjälakia koskeva muutos on viime päivinä aiheuttanut julkista keskustelua valtakunnan ylintä tasoa myöten. Hyvää tässä on ainakin se, että asiaa yritetään vihdoin ratkaista.

Saamelaisten parlamentti eli Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin, joka edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta valitaan vähintään kolme edustajaa.

Pääministeri Jyrki Kataisen 22.6.2011 hallitusohjelman mukaan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä kehitetään. Myös Sipilän sekä Rinteen/Marinin hallitusohjelmissa on luvattu samaa. Kataisen/Stubbin ja Sipilän hallituskausilla saamelaiskäräjälakia ei ole saatu muutettua. Marinin hallitus olisi Keskustaa lukuun ottamatta valmis esittämään eduskunnalle saamelaiskäräjälain muuttamista siten, että saamelaisuus määriteltäisiin kielen pohjalta. Laki vastaisi tällöin Ruotsin ja Norjan saamelaismääritelmää.
Peruskysymyksenä on, miten saamelaisuus määritetään. Vuoteen 1995 saakka saamelaisuus määriteltiin kielellisin perustein ja edellytyksenä oli, että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Vuonna 1995 säädetyssä saamelaiskäräjälaissa saamelaismääritelmään lisättiin etnisen kieliperusteen lisäksi ns. lappalaispykälä, jonka mukaan saamelainen on myös sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Näiden kirjojen keskeisin peruste liittyy maanomistukseen sekä veronkantoon. Tärkeintä 1700 -luvulla on ollut saada kaikki Suomen pohjoisella alueella Torniosta, Kainuusta ja Kuusamosta pohjoiseen rekisteröityä valtion asukkaiksi ja saada verot kerättyä. Sivistyneen arvauksen mukaan edellä mainittuihin asiakirjoihin merkittyjen henkilöiden jälkeläisiä on satoja tuhansia.
Näihin nyt keskustelun ytimessä oleviin lappalaisrekistereihin on merkitty saamelaisten lisäksi varsin todennäköisesti paljon myös uudisasukkaina suomalaisia sekä alueelle muuttaneita norjalaisia, ruotsalaisia ja venäläisiä. Suuri osa rekisteriin merkityistä saamelaisista ovat suomalaistuneet jo vuosisatoja sitten eikä heillä tai heidän jälkeläisillään ole mitään siteitä saamelaisuuteen.
Vuoden 1995 muutos saamelaismääritelmään ei aiheuttanut erityistä kiinnostusta, koska saamelaisrekisteriin hakeuduttiin tämän jälkeenkin pääsääntöisesti vain kielellisillä perusteilla. Tilanne muuttui, kun eduskunnalle annettiin hallituksen esitys (HE 264/2014 vp) ILO 169 –sopimuksen ratifioimiseksi. Etenkin sosiaalisessa mediassa julistettiin narratiivina se, että ILO169-sopimuksen jälkeen saamelaiset saisivat perusteettomia henkilökohtaisia oikeuksia ja suomalaiset joutuisivat sorron kohteeksi saamelaisalueella. Narratiivi osui ja upposi eduskuntaa myöten ja puhemiesneuvosto päätti 13.3.2015 jättää asian pöydälle ja siellä se pölyttyy edelleen. Putinin narratiivit Venäjällä ja Trumpin Yhdysvalloissa ovat tuoneet narratiivit suuren yleisön tietoisuuteen. Saamelaiset ovat saaneet tottua keksittyihin narratiiveihin jo vuosikymmeniä.
Ryntäys saamelaisrekisteriin alkoi eduskunnalle annetun ILO 169 -sopimuksen jälkeen kuin pyörremyrsky. Vuoden 2015 saamelaiskäräjävaaleihin hyväksyttiin 576 uutta äänestäjää ja niistä suuri osa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä, joiden perustana ovat olleet jopa 300 vuotta vanhat maa-, veronkanto- tai henkikirjat. Korkein hallinto-oikeus on jatkanut samoilla linjoilla vuodesta toiseen. Tämä on johtanut siihen, että saamelaiskäräjien jäsenistä noin kolmannes on jo korkeimman hallinto-oikeuden siunaamia saamelaisia. Jos näin jatkuu, niin on vain ajan kysymys, milloin nämä henkilöt ovat saamelaiskäräjillä enemmistönä. Tällöin saamelaiskäräjät on tosiasiassa suomalaistettu. Minä ymmärrän hyvin sen, että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä saamelaisen statuksen saaneet vastustavat saamelaiskäräjälain muutosta ja siihen heillä on perusteltu henkilökohtainen syy.
Saamelaisuudessa keskeistä on kieli ja kulttuuri sekä siihen liittyvä yhteisön jäsenyys. Kyse on kasvamisesta ja elämisestä saamelaisten sosiaalisen ja kielellisen yhteisön jäsenenä. Korkeimman oikeuden hyväksymillä saamelaisilla ei ole tätä yhteyttä ja heillä on aivan muu motiivi kuin saamen kielen ja kulttuurin säilyttäminen. Jos heistä muodostuu saamelaisten enemmistö, niin saamen kieli ja kulttuuri ovat pulassa. Tilannetta ei helpota sekään, että tällä hetkellä yli 60 % saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä on myös riski saamelaisuuden säilymiselle ja nopeuttaa saamelaisten sulautumista valtaväestöön.
Kataisen/Stubbin hallituksen eduskunnalle antama esitys ILO 169 –sopimuksen ratifioimiseksi on johtanut saamelaisten näkökulmasta paradoksiseen lopputulokseen. Tarkoituksena oli varmasti vilpitön halu edistää saamelaisten asioita, mutta korkeimman hallinto-oikeuden linjauksella se on johtanut saamelaiskäräjien suomalaistumiseen. Saamelaislapsia pakkosuomalaistettiin sotien jälkeen 1940-luvun lopulta lähtien aina 1970 -luvulle saakka laittamalla heidät suomalaisiin asuntolakouluihin. Tässä assimilaatiossa ei onnistuttu, mutta nyt tilanne on saamelaisten kannalta todella huolestuttava, jos saamelaiskäräjälakia ei saada muutettua poistamalla laista ns. lappalaispykälä.
Suomi on saanut toistuvasti moitteita YK:n alaisilta kansainvälisiltä elimiltä saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta, etenkin koskien vaaliluetteloon merkitsemistä. Näillä ei ole vielä tähän mennessä ollut mitään merkitystä.
Kaikki seitsemän Lapista valittua kansanedustajaa vastustavat lappalaismääritelmän poistamista saamelaiskäräjälaista. Tämä on varsin luonnollista, koska saamelaisten äänimäärä on marginaalinen Lapin kokonaisäänimäärään verrattuna ja tämä tarkoittaa käytännössä sitä, Lapista kansanedustajat valitaan suomalaisten äänillä. Lapissa vaaleissa saa ääniä enemmän saamelaisiin kohdistuvilla piilorasistisilla mielipiteillä kuin saamen kielen ja kulttuurin puolustamisella. Voi jopa sanoa, että Lapissa on suoranainen poliittinen itsemurha lähteä puolustamaan voimakkaasti saamelaisia. Tältä osin viittaan Lapin pitkäaikaisen kansanedustajan (1975 – 2011) Esko-Juhani Tennilä toteamukseen 18.1.2015 Yle Ykkösaamun kolumnissaan: ”Lapin kansanedustajat vastustavat alkuperäiskansojen oikeuksien ILO 169 -sopimusta, koska he laskevat ääniä. Lapissa on vähän saamelaisia verrattuna suomalaisiin äänestäjiin, Tennilä valottaa.”

(19.2-2022) VERTAILUKSI 1936

ARPI maailmanhistoriaan: Sodan uhka Olympiakisojen ajalla!

Uhri, lapsiurheilija.

Instagram-julkaisussaan valtionkanava Match TV:n kommentaattori Dmitri Shnjakin:

Puhutaan paljon Kamila Valijevan lahjakkuudesta. — Puhutaan paljon, että toimittajat tuhosivat lapsen. — Puhutaan paljon, että urheilupomot tuhosivat lapsen. — Kaiken tämän keskellä kuitenkin puhutaan niin vähän siitä, että joku valmentajista tai lääkäreistä antoi Valijevalle lääkeaineita.

Sillä jäljethän löydettiin. Myöhään, aikaisin, vähän, paljon, yhtä lailla todisteita löydettiin. Ihan helvetin sama, miten aine vaikuttaa luistelijan suorituksiin. Jos aine on kielletty ja sitä löytyy testistä, kysymykset pitää suunnata alaikäistä ympäröiville aikuisille. Jos tätä löydöstä ei olisi ollut, ei olisi ollut mitään muutakaan, tätä niin sanottua ”lapsen tuhoamista”.

Mahdoton kultatavoite?

Vihapuhe idiotismiako?

ROOPE LIPASTI, tuo ajatteleva vekkuli:

”Useimmat viha- tai fobiatapaukset eivät ole vihaa ensinkään, vaan enemmänkin idiotismia ja silkkaa tolloutta tai perusteetonta halveksuntaa.

Esimerkiksi vihapuheeksi helposti tuomitaan kaikenlainen epäasiallisuus sekä tietenkin se, kun joku on eri mieltä omien, oikeellisten ja hurskaiden, mielipiteiden kanssa. Tai jos joku surkea äijänkäppänä puhuu ikävästi jostain naisesta, hän edustaa naisvihaa. Hän siis tietoisesti vihaa ylipäänsä naisia, ihan jok’ikistä, etenkin äitiään, vaikka itse luuli vain kiusaavansa Annelia tai peräti olevansa nokkela.”
Näin Roope.

Populismin vastapuoli on populisti itse?

Populismin OMAKSUVAT ajatteluun, asenteisiin ja käyttäytymiseen kansalaiset (äänestäjät).

Oikeasti ne, jotka ovat tietämättömyyttään suurin joukko, seuraavat mainosrahoitteisia tiedottajia ennemmin kuin YLE:n uutisointia, sekä vuorovaikutuksessa sosiaalisessa mediassa (mobiililaitteilla) sirpaleista muodostavat yhteiskunta- ja maailmankuvat – jos muodostavat.
YKSILÖNÄ kansalaisella on myös tiedollinen vastuu siitä mitä itse omaksuu.

https://www.facebook.com/groups/2014453982147607/

Näkemisen riemusta!

USKOMATON kuvio. Viisi minuuttia, laitteessa (joka on näöntarkastuksista monelle tuttu) … istuen laserhoitoa, kirkasta valoa… ei muuta. Taksilla kotiin.

Vain hajataiton vuoksi joudun ottamaan silmälasit.

Miksi kerron näitä, yksityisasioitani? NÄKEMISEN RIEMUSTA!

Tosin ulkonäkö (habitus) jatkaa taantumistaan… ja vaikka hymy on sama kuin irvistys; sielun silmäripsien takana säteilee.

Aktiivi-ikäluokkien itsesuojeluvaisto

TAIVASTELUA:

Suomessa ”aktiivi-ikäluokat” hakivat laumasuojan koronasta ikäänkuin vapaaehtoisesti… rinta rottingilla, piittaamatta yleisestä terveysturvallisuudesta.

Vertailuksi nousee mieleeni Antiikinajan sodankäynti ja Ateenalaisten laulun sanat: ”nuorukaiselle kuolla kuuluu”.. marssimalla avoimessa, suojattomassa rivistössä päin vihollista. 2000-luvulla moinen asenne vaikuttaa totaalisen typerältä.

Suomessa on (28.7.2021) raportoitu 644 uutta koronavirustartuntaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kahden viime viikon aikana on raportoitu 5 131 tartuntaa, mikä on 2 141 enemmän kuin edellisten kahden viikon aikana. Tuolloin koronavirustartuntoja raportoitiin 2 990.

Tiistaina (27.7.2021) Suomessa raportoitiin 612 uutta koronavirustartuntaa eli myöskin yli 600. Kaikkiaan Suomessa on tähän mennessä todettu lähes 104 500 koronavirustartuntaa.

Kevätmuisto

YHDESTOISTA TOUKOKUUTA – 2012
Ensimmäinen alkavan kesäkauden saunareissu kesätorpalla. Sää matalapaineen vaivaama, joten kiukaan, muuripadan ja takkatulen alkuun saaminen savun vaivaamana; hormit kylmän kosteat. Mutta tiettyjen temppujen jälkeen savut löysivät reittinsä niin kuin pitikin.

* Wanhaan navettaan itse rakentamani sauna takkatupineen ei ole luksusta. Mutta löylyttilassa, jossa ikkuna on entinen sontaluukku, kiukaan lasiluukun valon osuutta tunnelmaan ei voi sanoin kuvata. Kaikki i wanhan hirsirakennuksen äänet, hajut, tietyn sortin taakse jääneen ajan merkit ovat läsnä.

* Lenkkimakkaraa takan hiillokseltaa, nisukahvit löylyjen jälkeen; Mitä muuta kuin pikkuhiljaa kotimatkalle (puhelinlangat laulaa-ohjelman tunnelmissa) kaupunkiin…

* Valokuva ei ole tältä käynniltä ja torpan olen myynyt pois.