(10.10-2023) Vjatseslav Skokov – Kentälle jääneet
Vjatseslav Skokov Helsingin lokakuun kirjamessuilla haastattelussa
(10.10-2023) Vjatseslav Skokov – Kentälle jääneet Read More »
Yhteiskunnan suunta…
(30.9-2023) Viisikkohallituksen perintö
VIISIKKOHALLITUKSEN PERINTÖ Artikkeli Turun Sanomissa 30.9.2023 Elinkeinoelämän keskusliitto EK on irtautunut mm. keskitetyistä sopimuksista, mutta vastaavasti liittynyt johdon tasolla osalliseksi ORPO/PURRA hallituspolitiikkaa. Syytä kysyä: Katoaako työmarkkinakäytännöstä kolmikanta-yhteys?
(12.8-2023) Onko PS-puolueella oikeasti joku ideologia?
Orpo/Purra – HALLITUKSEN ILMAPIIRISSÄ Wilhelm Junnilan ministerivalinta aiheutti tietovuodon, joka paisui natsi- ja rasismikohuksi; jatkona Ville Rydmanin valinta elinkeinoministeriksi… oliko se Purran tyhmä pisto Orpolle? Nollatoleranssi rasismille tarkoittaa käytännössä pysyvää painetta mediassa ja RKP:stä Henriksson on ajautunut kalikaksi, jota kaikki potkivat. ORPO/PURRA hallituksen solmu on pahempi kuin historian Gordionin solmu. Onko PS-puolueella joku ideologia?
(12.8-2023) Onko PS-puolueella oikeasti joku ideologia? Read More »
(3.4-2023) ”Harmaa mies jolla pipo päässä vaalitorilla”
TUKHOLMA – Kokoomus nousi sunnuntain vaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi ja puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo ryhtyy ensimmäisenä tunnustelemaan hallituksen muodostamista. Suurella todennäköisyydellä hänestä tulee myös Suomen seuraava pääministeri. Ruotsalaislehti Svenska Dagbladetin politiikan toimittaja Torbjörn Nilsson vieraili vaaliviikolla Suomessa seuraamassa vaaliasetelmia. Laajassa, vaalitunnelmia tulkitsevassa artikkelissaan hän pitää kummallisena, miten ”pipopäinen” ja ”harmaa mies”, jolla on 12 000
(3.4-2023) ”Harmaa mies jolla pipo päässä vaalitorilla” Read More »
(24.1-2023) Sananvapauden vastuu
MITEN aito, tulevaisuuteen viittaava sananvapauden vastuun kehotus lienee?
(20.1-2023) Jengiuhka ja kylätappelut
Aiemmin julkaistu 20. tammikuu 2016 YLEn Turku-radiossa kerrottiin kyselystä varsinais-suomalaisille kansanedustajille… yksi kysymys oli suhtautumisesta katupartioihin, Osa vastaajista piti kokoontumisvapautta merkittävänä… ”Kokoontumisvapaudesta” nuoruudenmuisto soittokeikalta kesällä 1956… Erään sivukylän nuorisoseurantalon iltamissa kesken illan äityi kylätappelu. Saliin paukahti sisälle kaksi nuorta miestä nyrkkeillen olan takaa keskenään. Väki katosi kuin savu Saharaan ja tilalle ryntäsi (ilmeisesti kokoontumisvapaudesta tietoisina)
(8.1-2023) Olemmeko oikeasti onnellinen kansa?
Kuvituskuva poika ja paperilintu. Lasten huostaanotoista on tullut kansainvälistä kasvubisnestä samaan aikaan kun yhä useampi sosiaalityöntekijä on epäpätevä. Mitä enemmän lasten sijoitushoidosta siirtyy markkinoiden armoille, sitä vaikeammin hallittavaksi lastensuojelu tulee. Yksityisten lastenkotien määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut, kun kunnat ovat varoneet rakentamasta omia laitoksia. Kunnat ostavat keskimäärin noin kolmanneksen sosiaalitoimen palveluista yksityisiltä, mutta lasten
(6.1-2023) MIETI
Ennakointia tulevaan hallitusohjelmaanko? Perussuomalaisille maahanmuuttajat, sotaveteraanit ja kansaneläkeläiset edustavat samaa paarialuokkaa, ihonväriin kansallisuuteen katsomatta… MINKÄ kansalaisryhmän elämänlaatua hiveli 2015 eduskuntavaalikauden (Juha Sipilän) hallitusohjelman leikkaukset? Esimerkiksi nykyinen hoitajapulaa vauhditti Kiky-sopimus.
Sotaorvot – kunnia itsenäisyydelle
Itsenäisyydelle sodan keskellä Euroopassa * Rauhan tultua Suomessa oli 30 000 sotaleskeä, joiden kasvatettavaksi jäi 50 000 isänsä menettänyttä lasta. Nuo äidit ottivat harteilleen valtavan vastuun. Tässä ajassa sotaorvot, mielestäni jonkin sortin veteraanit, kaikki elossa olevat, ovat nuorimmatkin yli 77-vuotiaita.
(11.11-2022) Saamelaiskäräjät… lakimuutos
Juha Tapiolan selvitys… Saamelaiskäräjälakia koskeva muutos on viime päivinä aiheuttanut julkista keskustelua valtakunnan ylintä tasoa myöten. Hyvää tässä on ainakin se, että asiaa yritetään vihdoin ratkaista. Saamelaisten parlamentti eli Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin, joka edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla.
Jaa: