SURUA sanotaan ilon vastakohdaksi. Miksi kyyneleet syntyvät molemmissa? Sunnuntaipäivän osalta toteutin sauvalaukkaamisen ns. vakioreitillämme Turun vanhan hautausmaan puistokäytävillä. Marjatan kanssa on meille vuosien aikana kehkeytynyt reitit, joihin vaihtelua ovat vuodenajat mm. hautakukkien hoito tai muuten vain vaeltaminen rauhaa huokuvassa puistossa. Nyt Marjatan liikkuminen on rajallista lähipuiston käytävillä, joten laajemmat lenkit kierrän yksin. Reittiin […]
Ajankuvia 1930-luvulta, joihin toivon henkilötunnistuksia. Viestin voi kirjoittaa kommenttiruutuun.
Kuvassa isovanhemmat Jaakko ja Iida Kannus. Äitini Tyyne Kannus, myöh. Nisula. joka oli jo Iitissä kun isäni Aate Matias muutti sinne. Molemmat olivat lähtöisin keskipohjanmaalta Nivalasta. Aate Matias asettui Iittiin syyskuussa 1936 ja tuotapikaa ilmeisesti tapasivat äitini kanssa ja sain alkuni marras-joulukuun vaihteessa 1936. TUNTUU varmaan oudolta kun sanon ettei minulla ole tietoja biologisen äitini
ISÄNI Aate Matiaksen ollessa IITIN Mankalassa, siellä on kuvattu 3 elokuvaa * Koskenlaskijan morsian, ohjaus Valentin Vaala (1937) * Tukkijoella, ohjaus Kalle Kaarna (1937) * Laulu tulipunaisesta kukasta, ohjaus Teuvo Tulio (1938) Iitissä ennen voimalaitoksen rakentamista kuvatut elokuvat: * Finland, Atelier Apollon 1911 tuottama dokumenttielokuva Berliinin matkailunäyttelyyn * Finlandia, ohjaus Erkki Karu ja Eero Leväluoma
IITIN Mankalankylän ajankuvia talvisotaa edeltäviltä vuosilta 1936 – 1939 ja henkilökuvia sotien ajalta ja jälkeen. Kuvassa polkupyöräkilpailut Syrjälän (Reiman) kohdalla 1939. Auto käyntiin miesvoimin mäkistartilla…
Aate Matias Hautamäki suoritti varusmiespalveluksen Viipurissa; Karjalan Kaartin rykmentti KKR:ssa (3. tammikuuta – 18. joulukuuta 1938). Varuskunnan historiasta on kirja: Kilkki, Pertti: Karjalan kaartin rykmentti 1918–1939. Pohjois-Karjalan kirjapaino, 1985. ISBN 951-99634-1-3. Sotaväkiajalta on tämä näyttö… eli näihin valokuviin liittyy Aate Matiaksen sotilaskantakortin merkintä JUHLALOMASTA… kohta 20. Huomautuksia: Juhlaloma. 4 vrk. 23.6,1938 – 26.6.1938,
Suomen Kirkon kirje isästäni; kopion sain v. 2004 sota-arkistosta ”Ihminen on ilvesheimo, kun joku kasvavi ylemmäs, sen he tallovat mäsäksi, ollut meitä et parempi”. (Eino Leino) LÄHTÖKOHTANI on ollut sotaorpous; kuntayhteisössä paarialuokkaan, eli liikaväestöön kuuluva ja meille isättömille (etenkin pojille) ei uskottu koituvan tulevaisuutta. UHKA oli yhteisön taholta, Ruotsiin sotalapseksi tai kasvatuslaitokseen pois
Presidentti Mauno Koivistolle 12.5.2017. Valokuva Pasi Kannus. Kuvan sanoma on enemmän kuin symbolinen, kertoo erään aikakauden päättymisestä. Kuvassa juhlatoimikunta Henkilökohtainen muisto Manusta. Elokuussa 1997 oli Turun ja Porin läänin päättäjäiset. Vastasin tuon tilaisuuden (500 kutsuvierasta) valmistelusta ja läpimenosta. Juhlapuhujina olivat kenr. Adolf Erhnrooth ja presidentti Mauno Koivisto. Koivisto totesi mm; ”Kun ministeri Hannele
Tällä sivulla pitää tehdä kuvien järjestelyssä, playoutissa muutoksia. JOUTUVATKO Suomesta työikäiset ja työkykyiset lähtemään ulkomaille, näiden 1930-luvun miesten ja sittemmin 1960-luvun maastamuuttajien lailla? SUOMEENHAN SUUNNITELLAAN ns, roskatyömarkkinoita turvapaikanhakijoiden ”työvoimatarjontaa” hyödyntäen… Vastaavanlaista mallia toteutettiin Yhdysvalloissa 1910-luvulla seurauksella joka johti mellakoihin ja työtaisteluihin… Valokuvia 1930-luvun Kanadan metsureista. Kasvatusisäni (äitini sisaren mies, kuvassa keskellä) kävi
Turun ja Porin läänin päättäjäiset 30. elokuuta 1997. Turun Virastotalon juhlassa 550 kutsuvierasta. Toimin juhlatoimikunnan puheenjohtajana ja tilaisuuden juontajana. ELÄMÄNKOULUSSA KOHTAAMISIA Olen asunut Turussa Aurajoen kaupungissa yli 40 vuotta. Otsikon kuvassa Turun ja Porin läänin viimeisen maaherran Pirkko Työläjärven kansalaisjuhlan juhlavastaavat; valmistaudumme runsaan 550. juhlavieraan vastaanottoon elokuussa 1997. Vaikuttavassa juhlassa kunniavieraita olivat mm. jalkaväen kenraali
Jaa: