Työmarkkinoilla oikeuttako saa vain joukkovoimalla?
Teknisten työtaisteluista kenties tunnetuin oli ns. voimalalakko. STTK ja teknisten toimihenkilöiden liitot ajautuivat keväällä 1977 voimalaitosalalla alkaneen lakon kautta pitkään työseisaukseen. Lakko alkoi 27.3. ja kesti 11.5.1977 saakka, ja sen aikana tehtiin mm. sähkön jakelurajoituksia.
Teknisten Liitosta lakossa kysyttiin: TARVITAANKO SUOMEN TEOLLISUUDESSA TEKNISIÄ TOIMIHENKILÖITÄ?
SAMA kysymys 2022: Tarvitaanko Suomessa terveydenhuollossa ja sairaiden hoidossa ammattitaitoisia, työlleen omistautuvia hoitajia?
KORONATUKIAISTEN miljardit yrittäjille ja muille edunsaajille on kuitattu varsin löysin perustein…
JÄRKI, sekä RAHAT pitää voida kaivaa työnantataholta terveydenhuollon ja sairaidenhoidon henkilöstön työehtoihin ja palkkoihin.
VASTUU terveysturvallisuudesta on TYÖNANTAJAHOLLA.
Pakkolait eivät ole osa neuvottelu- ja sopimusyhteiskuntaa.
Käyntikortti n. 1990-luvulta
Kautta aikojen Suomen työmarkkinoiden historiassa ovat asenteet törmänneet. Talvisodan keskelläkin tarvittiin TAMMIKUUN KIHLAUS, joka on Suomen työnantajain keskusliiton 23. tammikuuta 1940 antama julistus, jossa se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä.
Osapuolet sopivat, että vastedes pyritään löytämään yhteisymmärrys neuvotteluteitse. Julkilausuma luettiin Yleisradion iltauutisissa 23. tammikuuta 1940 ja julkaistiin seuraavana päivänä sanomalehdissä. Tätä aiemmin vain kirjanpainajilla oli ollut työehtosopimus.
Sosiaaliministeri Karl-August Fagerholm toimi aloitteen tekijänä ja hankkeen edistäjänä. Fagerholmin mielestä kansakunnan eheytyminen edellytti työntekijöiden oikeuksien tunnustamista. Merkittävänä taustatekijänä oli käynnissä oleva talvisota ja kansallinen yhtenäisyys sotaponnistuksissa.
Historia toistuu, kun puhe ei auta, eikä lyödä saa, vaihtoehto on joukkovoima.
MIKÄ TAHO ON VASTUUSSA, jos yhteiskunta sulkeutuu?
https://www.facebook.com/kalevi.kannus1/posts/5980581105292126