Tuulan muistolle

TUULA on esikoiseni.

Hänestä kehittyi jo hyvin varhain perheen ALFA, henkinen johtaja; sisarukset hakivat hänelta tukea ja saivat sitä. Tuula syntyi latomeren niittyjen äärellä

Nyt uurnapaikka on muistolehdon kukkulan laella. Sinun vuorosi TUULA oli nyt, mielestämme liian varhain.

Mutta vuosipäivää ajatellen syksyn ruska koristaa antaen väreihin kaipuulle luomakunnan tunnuksen … TÄLLAINEN OLI ELÄMÄSI TUULA.

Niin paljosta kiitollinen ISÄ.

 

Aate Matias ja talvisota

KUNNIOITUS 21.5. kaatuneiden muistopäivälle.

 
Kuvassa Nivalan kirkkomaalta isäni Aate Matiaksen muistoristin ääreltä… lomareissulla 1994.
 

Seuraavassa otteita talvisodan 4./JR 5. sotapäiväkirjasta.

Muolaan pitäjässä Punnuksen lohkolta…
ja Jari Jaakkolan historiatutkimuksestab IITIN komppanian vaiheista. Teos on kirjastoista (kaukolainauksella) lainattavissa.

 

 

 

 

 

 

 

 
PUNA-ARMEIJAN tuhottu panssarivaunu…
 

 

”TASAPUOLISUUDEKSI”

Suomessa asuvan venäläisen sotahistorioitsijan Bair Irincheev’in kirjassa: ”Talvisota venäläisin silmin”
silminnäkijäkuvauksiin, sotapäiväkirjoihin sekä taisteluraportteihin ja muihin arkistomateriaaleihin pohjautuva teos siitä, millaisena talvisota koettiin puna-armeijan riveissä – eturintamataisteluista kovimmissa mahdollisissa olosuhteissa; kirjassa selostus
Punnuksen taistelusta. E-kirjana https://kirja.elisa.fi/ekirja/talvisota-venalaisin-silmin

 

 
MUISTOTAULU Nivalan Ruuskankylän koulussa.
 

 

 

Taipaleen ryhmä

Mika Albertssonin johtama ryhmä on kaivanut yli 300 suomalaisen sotavainajan jäännökset Venäjältä. Katso tästä HS-juttu Ryhmä Taipale
 

Arvot ja oikeus – erilaisuuden hyväksyminen?

Erilaisuuden hyväksyminen

on ollut lapsuudesta ja etenkin varhaisnuoruudesta asti asenteeni ihmisyyteen…
Ystävystyin 1950-luvun alkuvuosilla romaanipojan kanssa, joka markkina-aikoina perheensä mukana yöpyi naapurissa.

Kun ensimmäisen kerran tapasimme, pyysin häntä  laulamaan… Hän suostui vain jos maksan esityksestä. Olimme molemmat 12 -13 -vuotiaita, ennen äänenmurrosta. Minulla oli taskussani ongenkoukku ja 25. pennin kolikko rahaa. Poika esitti tämän:

Ensitapaamisessakin lauloimme yhdessä naapurin halkoliiterissä.
Liiteriä ei enää tienposkessa ole, mutta niitä muitakaan kesäisiä kohtaamisia varhaisnuoruuden vuosilta en unohda.

Amyloidoosin (meretojan taudin) vaikutukset

”HÄPEÄN eri tilaisuuksissa nykyisen habitukseni muutosta ja puheilmaisuni alentumista”

Minulla on diagnosoitu amyloidoosi, eli geenivirhe joka runtelee kasvoni, sekä kielen ja poskiontelon turpoaminen vaikeuttaa puheilmaisua. Tuttavienkin kohtaaminen on hämmentävää…

”Kun tietokone päässä toimii, mutta tulostus tökkii”.

Aikaisemmin oli helpompi vähätellä, ettei ulkonäöllä ole mitään merkitystä. Se ei ole kuitenkaan totta. Se on ensimmäinen asia, mihin ihmiset kiinnittävät toisissa huomionsa.

Yleiskuntoa rassaava vaiva on syönyt miestä korona-vuoden ajalla todella tuntuvasti… Liikuntaa toki, keliolot huomioiden, sauvakävelyllä, mutta kun kotiovelta 50. metrin päässä Turun kaupungin kuntosalin ovet ovat olleet joulukuusta 2020 lähtien suljettuna… mielentilan ylläpidossa TÄMÄ RUUTU on akkuna maailmaan…

– Poikkeava puheilmaisu ja ulkonäkö vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten muut ihmiset minut kohtaavat…
Vertailuksi YLE:n Akuutti-ohjelma: LUE: Miltä tuntuu, kun ulkonäkö muuttuu? Yhdeksän vuotta sitten pahoin palanut Ulrika Björkstam: ”Häpesin itseäni”

Meretojan tauti on autosomin kautta vallitsevasti periytyvä amyloidoosisairaus,

josta kärsii Suomessa noin tuhat ihmistä. Se kuuluu suomalaiseen tautiperintöön, ja se on siten Suomessa selvästi yleisempi kuin muualla, missä sitä kuitenkin esiintyy yhä enenevässä määrin. Sairauden aiheuttaa kromosomissa 9 oleva geenivirhe. Potilaan elimistössä gelsoliinin aineenvaihduntahäiriö saa aikaan amyloidikertymiä.

Oireisiin voi kuulua muun muassa kasvolihasten muutoksia… ”hymy ja irvistys ovat samat”: ja tauti on dominoivasti periytyvä.


Meretojan taudin oireisiin kuuluu muun muassa silmän sarveiskalvon verkkomaista rappeutumista, joka heikentää näköä ja altistaa silmän kuivumiselle, silmätulehdukselle, glaukoomalle ja harmaakaihille.

Molempiin silmiini on vaihdettu sarveiskalvot ja tehty kaihileikkaukset (muovimykiöt), joten tätäkin kirjoittaessa en tarvitse silmälaseja.

Meretojan tauti on nimetty silmälääkäri Jouko Meretojan mukaan. Hän löysi taudin ensimmäisenä 1969. Muilla kuin suomalaisilla sairaus on äärimmäisen harvinainen.

Diagnoosi meretojan taudistani tehtiin 1998 ja siitä alkoivat leikkaukset ja hoito-ohjelmat TYKSissä; molemissa silmissäni on sarveiskalvosiirteet (kiitollisuudessa luovuttajille). Kaihileikkauksissa mykiöt vaihdettu muovilinsseihin ja kasvojani on operoitu kolme kertaa.

Italian iltapäivä… Con Amore

Ravintola Suomalainen Pohja Turussa 9.9.2017; orkesterina Evergreen.
 
Kahden tunnin ohjelmassa 1950 ja 1960 lukujen suosittuja iskelmä- ja elokuvamusiikkia. Viimeisenä yhtye esitti koskettavan teeman elokuvasta Kummisetä; Kysykää, pysyikö ripset kuivina?
 

 
Yleisön nousemaan seisten vaatiessa yhtye esitti ”Toivotaan, toivotaan”… Vielä kotona on tunnelma vielä päällä ja YouTubesta linkitän tämän..
 

KALLE 80-vuotias kokonaisen vuoden ajan

KUVAT

1. 40 v. 1977; Teknisten liiton Salon aluetoimiston asiamiehenä. S-päivä tapahtuma oli Savonlinnassa kokoontuneen liittovaltuuston kokouksen yhteydessä; Kolmelle saman syntymäpäivän omanneelle lahjaksi kalakukot.
2. 50 v. 1987; Aluetoimisto oli siirtynyt Salosta Turkuun ja työuran johdosta ”tähtiin oli kirjoitettu”, jotta s-päivälle oli pidettävä vastaanotto; joka oli kai työuran lakipiste.
3. 60 v. 1997; Eläkkeelle lähtö.
4. 70 v. 2007; … ja vielä hengissä, vaikka läheltä piti. Kesäkuun 1. 2007 TYKSissä leikattiin pahaa laatua ollut eturauhasen syöpä. Syntymäpäivänä vielä annos sädehoitoa.
 

80 v. päivälle
 
21. elokuuta 2017 otimme perustellun irtioton juhlinnasta.

Matkustimme – laveammin kertomatta – Tallinnaan kylpylähotelliin pariksi päiväksi.
 
Mutta maanantaina huonepalvelu toi hotellin huomionosoituksena pullon kuohiviiniä ja kortin (kuvassa), sekä sain nuoren ja nätin hotellivirkailijan halauksen.
 

KIITOKSET Päiville…

matkan käytännön järjestelyistä, huollon ja aikataulun, sekä hektisen osan porukasta – ruodussa pitämisestä.
 

Tämän SUURLAHJAN

lähettivät isäni sisarenpojan Onnin vaimo Irene ja hänen tyttärensä Riitta. Taulu on alkuperäinen Mannerheimin ilmoitus kehystettynä, jonka saivat kaikkien talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden omaiset…
Isoäitini LIISA (1868 – 1941) on saanut vastaanottaa tuskallisen tiedon nuorimman lapsensa tuhoutumisesta ja kokea vain poikansa siunaustilaisuuden – kentälle jääneenä. Isäni talvisodan vaiheista olen saanut tietoja vasta 2004, Sota-arkistosta.
 

Tiistaina kotona postia, mukana CD-levy.


 

 
…ja tervehdys ystäviltä

 
Wanhat herrat osaa… Merle Haggard 6.4.1937 – 6.4.2016; Willie Nelson 30.4.1933. Willie Nelsonin tuotantoon tykästyin työuralla, pitkillä, yksinäisillä ajomatkoilla – kelillä kuin kelillä… autoradion C-kaseteilta ja CD-levyiltä tunnelmia mielentilaan. NYT vanhemmiten viihdyn ja rauhoitan ajatuksiani entistä useammin YouTubesta kuulokkeiden kautta. Jotenkin vaan samaistun äijien profiileihinkin.
 

 
Aatelkaapa jos sais tämän sortin synttäritoiuvotuksen… Kuuntele ja katso biisi loppuun.
 

 
SE LAHJOISTA suurin mun kohdallain on kun tänne mä syntyä sain. JOKAINEN aamu on syntymäpäivä… Tähän vuosilukuun en uskonut yltäväni. OMIA hetkiäni elämässä tunnustelin Tallinnan matkalla; kaikkein parhaimpia ovat pienet asiat (kuin kuva alla).
 

 

Tämä sivusto on erinomainen YHTEYS.

Se soi kun osaa…

Tässä näyttö… ja sanat.

’O Sole Mio
Il Volo
Che bella cosa na jurnata ’e sole,
N’aria serena doppo na tempesta!
Pe’ ll’aria fresca pare gia’ na festa…
Che bella cosa na jurnata ’e sole.

Toinen mielleyhtymä:

JOS LAULAT OIKEUDESSA, PÄÄSET VAPAAKSI…

Ilta-Sanomat 29.3.2011: Kantrilegenda Willie Nelson, 77, pääsee pälkähästä, jos hän suostuu syyttäjän tarjoukseen.

Nelson pidätettiin Sierra Blancassa Teksasissa viime marraskuussa marijuanan hallussapidosta.  Hänet vapautettiin odottamaan oikeudenkäyntiä 2 500 dollarin vakuita vastaan.

Nyt Länsi-Teksasin syyttäjä tarjoaa Yhdysvalloissa arvostetulle kantrilegendalle erikoista mahdollisuutta päästä pälkähästä:  Nelsonin on tunnustettava syyllisyytensä, maksettava sakot sekä laulettava oikeuden edessä kitaran säestyksellä Blue Eyes Crying in the Rain -hittibiisinsä.

Nelson tiedottaja ei ole kommentoinut tarjousta.


 

Muistolaattojen äärellä

SURUA sanotaan ilon vastakohdaksi. Miksi kyyneleet syntyvät molemmissa?

Sunnuntaipäivän osalta toteutin sauvalaukkaamisen ns. vakioreitillämme Turun vanhan hautausmaan puistokäytävillä. Marjatan kanssa on meille vuosien aikana kehkeytynyt reitit, joihin vaihtelua ovat vuodenajat mm. hautakukkien hoito tai muuten vain vaeltaminen rauhaa huokuvassa puistossa.
 
Nyt Marjatan liikkuminen on rajallista lähipuiston käytävillä, joten laajemmat lenkit kierrän yksin.
 
Reittiin on tuonut muutoksen esikoiseni TUULAN uurnapaikka, puistossa uurnalehdon kukkulan laella.
 
Tuon muistolaatan äärellä ei tänäänkään ajatuksena mahdu, ettei perheemme keskushenkilöä, sisarusten alfaa, enää ole joukossamme… Toki muistot yhteisistä elämänvaiheista tapauksina ja nyt tarinoiksi muuttuvina elävät.
 
Uurnapaikalla käynnin jälkeen kotimatkalla mielessäni nousee esille sanoja ja lauseita, joita voisi ylös kirjata… mutta tässä ruudun äärellä näppäimet sormien käytössä ollen… mutta ne samat sanat eivät muodosta lauseita, virkkeistä puhumattakaan, koska Tuula on yhä läsnä. On niin väärin luopua lapsestaan. Se on niin väärin.
 
Wanhempi sauvalaukkaamisten ja kävelyjen kohde on ollut sotavainajien hauta-alueella tuntemattoman sotilaan hautalaatta.
Isossa kuvassa tuntemattoman sotilaan hautalaatta näkyy etuvasemmalla. jossa kuvassa näkyy kukkakimppu ja talvisin myös kynttilä – laatan vieressä on myös metallinen risti.
 
NYT näillä kohteilla on kahden kertaisen surutyön kosketus: Tuulan poismenon jälkeen maaliskuussa 2017 sain isäni Aate Matiaksen valokuvat ja asiakirjakopioita. ELÄMÄSSÄ kirjautuu vaiheita, joista yksilötasolla ei ole mitään keinoja välttyä ja ”toisella kädellä” kohtalo tai sallimus avaa muita arvoja.
 
SURUA sanotaan ilon vastakohdaksi. Mielestäni kaipaus ja lohtu yhdistävät ne tunne-elämän kokonaisuudeksi.
 
ISON KUVAN maisemassa yksinäisillä kävelyretkillä pysähdyin usein kuvassa takana vasemmalla näkyvällä penkillä – varsinkin aurinkopäivinä – ”mietetuokioihin”.
 

* * *

TÄHÄN Muolaan Punnuksen kansakoulun mäelle päättyi Aate Matiaksen talvisota. 15. helmikuuta 1940.


Valokuva Jarkko Väänänen 30/2017
 
Mutta 15. lokakuuta 2019 Aate Matiaksen kotimatka alkoi Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon alttarilta.
 

Äitini ja isovanhemmat

Kuvassa isovanhemmat Jaakko ja Iida Kannus.

Äitini Tyyne Kannus, myöh. Nisula. joka oli jo Iitissä kun isäni Aate Matias muutti sinne. Molemmat olivat lähtöisin keskipohjanmaalta Nivalasta. Aate Matias asettui Iittiin syyskuussa 1936 ja tuotapikaa ilmeisesti tapasivat äitini kanssa ja sain alkuni marras-joulukuun vaihteessa 1936.

TUNTUU varmaan oudolta kun sanon ettei minulla ole tietoja biologisen äitini ja minut pojakseen tunnustaneen isäni parisuhteesta.

Avioliiton ulkopuolella syntyminen oli 1930-luvulla HÄPEÄ – olen totaalinen vahinko.
Vaikka asuin lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni samalla kylällä äitini kanssa; Hän ei suostunut kertomaan isästäni sanallakaan. Ylipäätään sotaan liittyvistä vaiettiin, rintamalla olleet miehetkin vaikenivat.
 

 
Tämän todistuksen mukaan Aate Matias on muuttanut Iittiin 26. syyskuuta 1936, joten Tyynen kohtaaminen on tapahtunut Mankalassa.. Ajan moraaliasenteiden tasolla minun maailmaantulon takia äitini menetti työpaikkansa.

YMMÄRRÄN äitini toimet luovuttaessaan minut vanhimmalle sisarelleen kasvatiksi – ei adoptoituna, koska siinä jamassa olisin menettänyt ”sotakorvaukseni” ja en olisi saanut mahdollisuutta päästä vapaa-oppilaana oppikouluun.

EN VOI OLLA siitä mitenkään pahoillani hänelle, mutta toki hämmentynyt vuoteen 2004 asti, kun sota-arkisto avautui. Miksi minulle ei voitu kertoa isästäni, kun kaikilla muilla sotaorvoillakin oli isistääön tietoja ja valokuvia. OMAA LUONNETTANI olen toki pohtinut; asenteitani, mieltymyksiäni, joista tärkein on musiikin harrastus.
 
ÄITINI avioliiton sisariini ja veljiini yhteydet ovat olleet alusta-alkaen ja toimivat elossa oleviin lastenlapsiin asti. Tyyne ja Arvo Nisulan avioliitosta minulla on kahdeksan sisarusta, joista kaksi menehtyi heti syntymän jälkeen. Kaksoset Anita ja Auvo syntyivät keväällä 1940 heistä Auvo menehtyi heti syntymän jälkeen. Kuvassa olen Anitan ja Raimon kanssa.

KANSALLISEN MORAALITASON mukaan avioliiton ulkopuoliset ja etenkin sotaorvot kokivat monet IHMISARVOONSA kohdistuvaa syrjintää, ei niinkään lasten ja nuorten kesken vaan aikuisyhteisön taholta. IKÄÄNKUIN lapset voisivat valita vanhempansa.
 
ISÄLLENI olen kunnia- ja kiitollisuudenvelkaa siitä, että isyys on virallisesti tunnusttettu ja siten turvattu mm. mahdollisuuteni opintien alkuun. Sen tajusin siinä jamassa kun sain oppikoulussa lukukausimaksuista vapauden. ONKOHAN se nyt lunastettu?
 
EN OLE TOKI JÄÄNYT ”murheen alhoon” vaikka minulle ei sodasta puhuttu, koska muut sotaorpo-kaverit olivat samassa jamassa. Osa oli ”kadonnut” kylältä, joku Ruotsiin tai myöhemmin ”kasvatuslaitoksiin” pois kunnan köyhäinhoidosta. Meistä varsinkaan pojista ei uskottu tulevan ”kunnon kansalaisia”, etenkin kun 1950-luvulla nousi nuorison vastakulttuuriksi lättähattu-ilmiö. Olimme asevelvollisuuteen asti ”vaaravyöhykkeessä”.

TÄSTÄ VAIHEESTA 1957 alkaen oltiin omillamme…

Kulttuurihistoriaa Iitin Mankalassa

ISÄNI Aate Matiaksen ollessa IITIN Mankalassa, siellä on kuvattu 3 elokuvaa
* Koskenlaskijan morsian, ohjaus Valentin Vaala (1937)
* Tukkijoella, ohjaus Kalle Kaarna (1937)
* Laulu tulipunaisesta kukasta, ohjaus Teuvo Tulio (1938
)

Iitissä ennen voimalaitoksen rakentamista kuvatut elokuvat:

* Finland, Atelier Apollon 1911 tuottama dokumenttielokuva Berliinin matkailunäyttelyyn
* Finlandia, ohjaus Erkki Karu ja Eero Leväluoma (1922)
* Koskenlaskijan morsian, ohjaaja Erkki Karu (1923)
* Muurmanin pakolaiset, ohjaaja Erkki Karu (1927)
* Tukkijoella, ohjaus Axel Slangus ja Wilho Ilmari (1928)
* Kahden tanssin välillä, ohjaus Waldemar Wohlström (1930)
* Tukkipojan morsian, ohjaus Erkki Karu (1931)
* Koskenlaskijan morsian, ohjaus Valentin Vaala (1937)
* Tukkijoella, ohjaus Kalle Kaarna (1937)
* Laulu tulipunaisesta kukasta, ohjaus Teuvo Tulio (1938)
* Koskenkylän laulu, ohjaus Ilmari Unho (1947)
* Hornankoski, ohjaus Teuvo Tulio ja Roland af Hällström (1949)
* Rosvo Roope, ohjaus Hannu Leminen (1949)

Joukkokohtauksissa mukaan on pyydetty usein myös kyläläisiä, mistäs sinne metsään olisi muuten saatu paljon väkeä.
Ja lossikohtaukset on lähes järjestään siinä kohdalla, jossa Aate soittaa juhannuksena haitaria. (pieni kuva)

Elokuva Koskenlaskijan morsian.
 
https://www.youtube.com/watch?v=ZTLU2v55Bhs

 

ELOKUVA Rosvo Roope

esitettiin keskiviikkona 26.4.2017 YLEssä. Elokuvan kohtauksia on filmattu IITIN Mankalassa 1949.
 

 
Asta Johanna Ikonen: Tässä isoisäni Yrjö Ikonen elokuvassa Rosvo-Roope, tämä kohtaus lienee kuvattu juuri Mankalassa.