ERIKOISTA Itsenäisyyspäivää 2019, joka omassa elämänkaaressani täyttyy valokuvissa. Talvisodan alkamisesta 80-vuotta. ja isäni Aate Matiaksen kotiuttaminen 15.10.2019. Viipurissa. Aate Matias 23 v, kun talvisota alkoi. Itse olin 2 v 3 kk. Siis samat numerot. mutta pilkku välissä. Karjalan kannakselta Muolaan Punnuksen kyläkoulun kaivon paikallisti Jarkko Väänänen 15.12.2018 löytyi seitsemän sotavainajaa. RADIO-OHJELMA TALVISODASTA: Pekka Tiilikainen selostaa […]
Neuvostoliitto sai toisessa maailmansodassa massiivista materiaaliapua Yhdysvalloilta. Vaikka sodan tapahtumia dokumenteissa kerrataan, siitä ei juuri puhuta. Avun merkitys sodan lopputuloksen kannalta oli ratkaisevan tärkeää. Toimittaja Raimo Vahteran kirjoitus Turun Sanomissa 24.8.2024
87. syntymäpäiväni (21.8.2024) Oliskohan rollaattorista ollut siellä hyötyä…? Tyttäreni poika Ville, nosti syntymäpäivän tervehdyksessään valokuvamuiston matkasta Venäjälle talvisodassa kaatuneen isäni (Aate Matias) elämänsä viimeiseksi taisteluksi jääneelle, Muolaan Punnuksen kyläkoulun paikalle. Kävimme siellä 14. lokakuuta 2019; sotavainajien suomalaisen etsintäryhmän Jarkko Väänäsen, sekä Karjalan Valli-ryhmän Vjatsheslav ”Slava” Skokov opastamina. Villen veli Iro oli mukana. Isäni ja veljesten
Arkistosta 7. heinäkuuta 2013. Elämänhallinnan pakolaisuus Vuosina 1924–1939 Suomesta muutti Kanadaan noin 28 700 henkilöä. Tuolloin Kanada oli suomalaisen siirtolaisuuden ylivoimaisesti suurin kohdemaa. Valokuvia 1930-luvun Kanadan suomalaisista siirtotyöläisistä. Kasvatusisäni (äitini sisaren mies, kuvassa keskellä) kävi Kanadassa metsätyömailla… Hän menehtyi viisikymmenviisi vuotiaana. Minä olin silloin kymmenvuotias ja ihmettelin sitä miksi toiset mökkien miehet nimittelivät ikään kuin
Sefanias Anttilan tarina; Nivalan miehiä Kanadassa Read More »
* OPISKELU työn ohessa MTM -teknikoksi 1970-1971. * Högfors Karkkila. Ammevalimon työnjohtaja 1972-1973; * Sähkölähteenmäki, Jakokeskustehdas, Paimio työntutkimus, työmenetelmien suunnittelu ja ohjaus. 1973-1974; * Sttk-lainen Tenisten liitto; Varsinais-Suomen aluetoimiston esimies ja tes-asiamies 1975 – 1997. Turku. * Eläkkeelle elokuussa 1997 Valokuvat: kuva 1.1977.., kuva 2. 1987.., kuva 3. 1997.., kuva 4. 2007.
Kiinnostukseni talvisotaan ja isäni kohtaloon on ollut koko elämäni mittainen. Kävin IITIN Mankalan kylän rantamaisemassa ensimmäisen kerran 80-vuotiaana heinäkuussa 2018. Sieltä isäni lähti talvisotaan. Jo varhaisina kouluvuosina tutkailin tietosanakirjoja. (kuva) Tietoja oli niukasti saatavissa. Sodan vuosina kansa taisteli, mutta sodan jälkeen kansakunta vaikeni, etenkin ns. ”vaaran vuosina”. Postimerkin kokoisen valokuvan isästäni löysin 1950-luvun alkuvuosilla kansakoulun
Karjalan kannaksella Punnuksen kyläkoulun kellarimontussa pidin kädessäni talvisodan ajalta patruunavyön pätkää, kysyin jotta jos otan sen muistoksi mukaan. Sotavainajien etsintäryhmän pietarilainen Slava vastasi, jotta ”siitä vaan jos Siperiaan haluat”. Patruunavyön pätkä jäi monttuun… Aivan sama ajatuspohja on Velallisten Tuki VTR.. vertaisryhmän kohdalla… pitää tiedostaa MIKÄ ON MAHDOLLISTA. Toinen vertaus vertaistuen suuruudesta; korkillisella viiniä voi olla
Toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneiden muistopäivä 19.05.2024. HIMMETÄ EI MUISTOT KOSKAAN SAA >
Kevät-siivous ajatuspajassa; tuotti löytöjä. Olen saanut tilaisuuden kirjoittaa kolumneja mm. Turun Päivälehdessä Nämä näytöt lamavuodelta 1992. Toinen tarina samalta vuodelta
Erkki Hautamäki (s. 1930 k. 5.9.2023, filosofian maisteri ja majuri, opetusneuvos; toimi 1960-luvulla erikoistehtävässä pääesikunnassa ja myöhemmin Vuokatin urheiluopiston rehtorina vuosina 1970–1990. Eläkkeelle jäätyään hän on tutkinut 1. ja 2. maailmansodan historiaa erityisesti Suomen ja Skandinavian näkökulmasta. IN MEMORIAM Tästä lukijakeskusteluun Mannerheim ja Ryti epäilevät Stalin/Churchill sopimustensa kestävyyttä. – Marski tietoinen suurvaltojen salaisen taustapolitiikan tavoitteista
ERKKI HAUTAMÄKI, Suomi myrskyn silmässä 1. ja 2. Viimeisin painos Read More »
Tästä lukijakeskusteluun ERKKI HAUTAMÄEN luentovideot 29.5.2010 Kasvihuonelimiö EP:n ..kirjaosastolla Nummi-Pusulassa. ONKO sotahistoriassa jo ”kaikki kivet käännetty”? Talvi- ja jatkosodan aikoina kentälle jäi yli 10000 suomalaista sotilasta. Heistä noin 1400 on pystytty palauttamaan ja 393 luotettavasti tunnistamaan. Videolla tilanne kun Muolaan Punnuksen kyläkoulun kaivoa tyhjennettiin… 15.12.2018. Viipurissa 15.10.2019 sotavainajien kotiuttamistilaisuus. (Yhdessä arkussa isäni)
Jaa: