KYSYMYS – 1

Henry Morgenthau, Jr., presidentti Franklin D. Rooseveltin 52. valtiovarainministeri.
 

Miksi länsiliittoutuneet eivät julistaneet sotaa Neuvostoliitolle sen jälkeen, kun se oli hyökännyt 17.9.1939 itä – Puolaan?

Tämä tapahtui 3 viikkoa myöhemmin kuin mitä oli sovittu Stalinin ja Hitlerin kesken yhtäaikaisesta hyökkäyksestä.(1. 9. 1939)
 
Ennakkoa Erkki Hautamäen ”Suomi myrskyn silmässä” II-osan käsikirjoituksesta:
Paikallinen Saksan / Puolan välinen konflikti ( 1.9.1939 ) laajennetaan Länsivaltojen/Puolan ennakko suunnitelmien mukaisesti eurooppalaiseksi sodaksi 3.9.1939. (Ts. Englanti ja Ranska julistavat sodan Saksalle. Lukija voi selvästi todeta, ettei sota tässä vaiheessa lainkaan ollut vielä maailmansotaa. Presidentti Roosevelt tosin oli pitkään 1934-1939 korkeiden asiamiestensä ( mm. UM G.Hull, Lähettiläs A. Biddle ja korkeimman oikeuden jäsen F.Frankfurter, joka toimi Rooseveltin tärkeänä neuvonantajana, tuonut esille kantansa sodan laajentamisesta, jolloin olisi vasta kysymys – maailmansodasta.
 
Frankfurter tuokin heinä- elokuun vaihteessa 1939 Lontooseen Churchillille USA:n presidentin viestin, jossa Roosevelt ilmoittaa liittävänsä maansa yhteiseen rintamaan Saksaa vastaan.
 
Milloin tämä ” v i r a l l i s e s t i” tapahtuisi, tulisi riippumaan sotatilanteen kehittymisestä. Tämän tiedon perusteella rohkenivat Englanti, Ranska ja Puola jo tuolloin hylätä kaikki mahdolliset Saksan esittämät neuvottelu – ja rauhantarjoukset. Rooseveltillä on kuitenkin vielä voitettavanaan kolme vaikeaa estettä sodan julistamiseksi Saksalle; oli voitettava taistelu USA:n presidentin virasta, mitä mm.Churchill piti Englannille elämän ja kuoleman kysymyksenä ,-syyn lukija arvannee ! Toiseksi oli saatava Kongressin suostumus euroopalaiseen sotaan mukaan menolle Saksaa vastaan, mikä edellytti tuossa vaiheessa Saksan sodanjulistusta Yhdysvalloille.
 
Sitä ei näyttänyt millään muotoa saatavan, koska Hitlerin hartain toive oli monien rauhanesitystensä myötä ollut saada Yhdysvallat pysymään puolueettomana ja irti Euroopan sodasta. Tilanne oli kiusallisesti – takalukossa. Molemmat sekä Churchill että Stalin odottivat kärsimättöminä Rooseveltin ratkaisuja. Hitler tajusi tilanteen ja huolimatta Rooseveltin monin tavoin Saksaa vastaan jo 1939 lähtien provokatiivisesti käymästä j u l i s t a m a t t o m a s t a sodasta, ei Roosevelt onnistunut ”kiskomaan ” Saksalta sodanjulistusta. Hitleristä ja Saksasta oli tulevaa historian kirjoitusta ajatellen kuitenkin ehdottomasti ensin tehtävä 2.M-sodan aloittaja.

Tähän vaikeaan tilanteeseen löytävät Roosevelt ja hänen uskottu neuvonantajansa VVM H.Morgenthau jr. loistavan ratkaisun – ” takaportin ”, jonka avaajaksi valitaan JAPANI!

…/..

KESKUSTELUUN tästä face..ryhmään
Kalevi Kannus

Kysymys 2.

Miksi Suomi ei ottanut vastaan länsiliittoutuneiden Talvisodan loppuvaiheessa tarjoamaa sotilaallista apua? Eikä myöskään Saksan, jota varmuudella olisi saatu?
 
Ehkä tässä yksi viite:
 
Siis, 28. marraskuuta 1939 länsi, eli ympärysvaltiot olettivat, että Suomi todellakin pyyhkäistään pois maailman kartalta…
Mutta toisin kävi. Tässä kartassa Saksan vastatoimet helmikuun 9. päivän 1940 jälkeen…

* Hiltler pakottaa Neuvostoliiton (Stalinin) rauhaan Suomen rintamalla 3-4.3.1940. Talvisota päättyy 12-13.3.1940.
 
Laajemmin ”Suomi myrskyn silmässä” I-osan s. 200.

 
 
* E-kirjat heti luettaviksi
 
* Painotuotteena verkkokaupasta

Joululle 2020

MUISTO 23. joulukuulta 2014 ·

Joulu saattaapi tulla…

* Elias 4 v. kysyi mummiltaan: ”tuleeko teille joulupukki?” Mummi vastasi kysymykseen: ”Totta ka se tulee”… Poika mietti tovin ja totesi: ”Ei se tule. te olette jo niin vanhoja. Tulkaa meille.”.

* Kyllä mummi näyttää uskovan että joulu ainakin tulee…

* Kulunut vuosi 2014 on ollut uuvuttava, jaksottain vaatinut periksiantamattomuutta…. Tämä joulu on toivon juhlaa ja hiljentymisessä on uskoa tulevaan ja parempaan…
* Kiitoksia sukulaiset, ystävät ja ylipäätään fb-kaverit … Olette ollut matkasauva, josta on voinut ottaa tukea…

Minulle joulun sinetöi tämä: Sulo Saaritsin ”Taas kaikki kauniit muistot…

Pienkeräys sotavainajien etsintään

PIENKERÄYS sotavainajien etsintään – Karjalan kannaksella. Aika: 21.8.2020 — 20.11.2020.

Viime sotiemme aikana kentälle jäi yli 10000 suomalaista sotilasta.
Heistä noin 1400 on pystytty palauttamaan ja 393 luotettavasti tunnistamaan.
On arvioitu että etsintöjä on mahdollista jatkaa vielä kymmenkunta vuotta.
Pienkeräys järjestetään sotavainaetsintöjen tukemiseen Karjalankannaksella.
(Laitehankintoihin sekä etsintäkuluihin)
Pienkeräyksen järjestäjät:
Jyrki Venemies, 0400 421 443
Jarkko Väänänen, 040 5436 064
Kalevi Kannus, 0400 666 123

SUURI KIITOS LAHJOITTAJILLE!

Etsintää käytännössä

Videolla tilanne kun Muolaan Punnuksen kyläkoulun kaivoa tyhjennettiin…

Ruotsin TV-uutiset/toimittaja oli paikalla 15.10.2019, kun 22 sotavainajaa kotiutettiin Viipurissa: https://www.svt.se/nyheter/uutiset/sankarivainajia-haetaan-edelleen-viipurista-suomeen

Sotavteraaniliiton artikkeli:
Suomalaissotilaan pitkä kotimatka tuli päätökseen.

Ihmisen arvo

FACESSA 8. marraskuuta 2018

Eurooppaneuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on määritellyt ihmisarvon demokratiassa viittauksella Unkarin pääministerille:

”Aion puhua nyt suoraan: jos olet oikeusvaltioperiaatetta ja itsenäistä oikeuslaitosta vastaan, et ole kristillisdemokraatti.
* Jos et pidä vapaasta lehdistöstä ja kansalaisyhteiskunnasta,
* jos hyväksyt homofobian, nationalismin ja antifeminismin, et ole kristillisdemokraatti.
* Jos panet valtion ja kansakunnan vapauden ja yksilön arvojen edelle, et ole kristillisdemokraatti”,
Tusk sanoi.”

Punnus-projekti … isä kotiin

Otsikon kuva talvi- ja jatkosodan sotavainajien kotiuttamistilaisuudesta Viipurissa 15. lokakuuta 2019,

Video joukkohautana toimineen Muolaan Punnuksen kyläkoulun kaivolta.

ONKO sotahistoriassa jo ”kaikki kivet käännetty”?
Talvi- ja jatkosodan aikoina kentälle jäi yli 10000 suomalaista sotilasta.
Heistä noin 1400 on pystytty palauttamaan ja 393 luotettavasti tunnistamaan.
On arvioitu että etsintöjä on mahdollista jatkaa vielä kymmenkunta vuotta. Etsintää käytännössä

Muolaan Punnuksen kansakoulun kaivosta löydettiin 15.12.2018 arviolta kuuden suomalaisen talvisodan sotilaan jäännökset, kaivosta löytyi myös kolme tuntolevyä.

Sotavainajien tunnistamista johtaa Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry.
Vallitsevan käytännön mukaan DNA-vertailunäytteet pyydetään vain tuntolevyllisten vainajien omaisilta.

SUURI KIITOS RAHAKERÄYKSEEN OSALLISTUNEILLE.