Arkistot

Pasi Tuominen: ”lapsilla on hyvä olla siellä, missä ehkä isätkin”

Haavisto on kertonut kuulusteluissa turhautuneensa argumentteihin, joita<strong> Pasi Tuominen</strong> hänen kertomansa mukaan esitti syyskuun kokouksessa.

Haavisto sanoi, että kyseessä oli hänen mielestään lastensuojeluasia, jossa täytyisi käynnistää viranomaisyhteistyö.

Hän kertoi verranneensa lasten tilannetta muun muassa kidnappaukseen.

– Konsulipäällikkö [– ] totesi, että orpolapsilla on nyt hyvä olla siellä alueella, kun ovat perheisiin tilapäisesti sijoitettuina. Ja mainitsi, että isätkin voivat olla vielä elossa, emme tiedä, ovatko he oikeasti orpoja.

Vaikeinta Haavistolle oli sulattaa sitä, että Tuominen hänen mukaansa totesi, että tapaamalla lapset Suomi ottaa lapset “toimivaltansa alle”.

Haaviston mukaan Tuominen varoitti kokouksessa tästä asetelmasta.

– Että jos olemme aktiivisia, tulee tilanne, jossa meidän vastuumme näistä lapsista kasvaa.
Minun täytyy sanoa, että näin jälkeenkin päin minun on tätä argumenttia tavattoman vaikea hyväksyä, Haavisto on kertonut.

Lähde:
YLE-uutiseta

 

Nivalan miehiä Kanadan maatalous- ja metsätyömailla 1930-luvulla

Arkistosta 7. heinäkuuta 2013.

Elämänhallinnan pakolaisuus

muuttoliike

JOUTUVATKO Suomesta työikäiset ja työkykyiset lähtemään ulkomaille, näiden 1930-luvun miesten ja sittemmin 1960-luvun maastamuuttajien lailla?
 

SUOMEENHAN SUUNNITELLAAN ns, halpatyömarkkinoita turvapaikanhakijoiden ”työvoimatarjontaa” hyödyntäen… Vastaavanlaista mallia toteutettiin Yhdysvalloissa 1910-luvulla seurauksella joka johti mellakoihin ja työtaisteluihin…

Valokuvia 1930-luvun Kanadan maataloudesta ja metsureista.


Kasvatusisäni (äitini sisaren mies, kuvassa keskellä) kävi Kanadassa metsätyömailla… Hän menehtyi viisikymmenviisi vuotiaana. Minä olin silloin kymmenvuotias ja ihmettelin sitä miksi toiset mökkien miehet nimittelivät ikään kuin ivaten näitä ”lännenkävijöitä”.
 
Monet ”lännen risukoissa” käyneistä pohjanmaan miehistä palasivat levottomaan Eurooppaan, jossa mm. Saksan ja Italian poliittinen ilmapiiri oli kehittymässä kansallissosialistiseen suuntaan ja Eurooppa ajautumassa toiseen maailmansotaan ja siinä mukana Suomi talvisotaan ja myöhemmin jatkosotaan.
 
Osa miehistä menestyi pohjois-amerikassa ”siirtotyöläisina” ja palasivat kotimaahan säästöt mukanaan ja esim. kasvatusisäni (keskellä kuvassa) perusti pohjois-amerikan metsätöissä hankitulla pääomalla rakennustyöryhmän, jonka rakentamia kiinteistöjä on Nivalassa vielä käyttökunnossa.
 
Nyt vanhempana minulle on avautunut lapsuuteni aikainen, kasvatusisäni ja kuvassa oikealla istuvan naapurin isännän imittely ”noskeksi”. Heidän on täytynyt olla asenteiltaan sosialidemokraatteja ns. ”tannerilaisia”, kommunismin vastustajia. Minulla ei ole muistikuvia heidän osallisuudestaan aikansa puoluepolitiikkaan, mutta ”noskeksi” nimittelyn muistan.
 

Antti ja Liisa Kannus


 
Antin ja Liisan tyttären tyttären pojalta Robertilta saatujen sähköpostiviestien, kirjeiden ja valokuvien, sekä sukukartan mukaan perillisiä on koko liuta. Antti ja Liisa eivät, sukutiedon mukaan, käyneet synnyinmaassaan elämänsä aikana.

Antti ja Liisa Kannuksen jälkipolven edustajia, asuvat Yhdysvalloissa. Robert (Best) oikealla. Hänen kansaan kävimme sähköpostikeskusteluj, jotka päätttyivät Tsernobylin ydinvoimalan räjähdyksen jälkeen

Liisan ja Antin hautamuistomerkki löytyy New Yorkin osalvaltiosta. Hautakivestä valokuva. Liisa kuoli vuonna 1952 ja Antti kahdeksan vuotta myöhemmin vuonna 1960, 89-vuotiaana.

Wanhan Suomen, eli Venäjän vallan aikalaisista siirtolaisista tässä Antti Kannuksen vaiheista Siirtokansan KALENTERI – nimisestä julkaisusta. Tämä teksti on vuodelta 1949, joulukalenterista.
 

 

Näissä kuvissa on suomalaisia siirtotyöläisiä pohjanmaalta Kanadassa senaikaisen leikkuupuimurin päällä ja toisessa kuvassa sama joukkue tilanteessa, josta kuvan yhteydessä ei ole tarkempaa selvitystä. Enemmistö kuvan miesryhmästä palasi kotimaahan, ylösrakentamaan ns. pula-ajan jälkeistä Suomea, kunnes toinen maailmansota syttyi.
 

Tässä työmaakuvassa poseerataan ilmeisesti maamoottorilla (kuvan oikeassa reunassa) pyöritettävän puimakoneen tuntumassa. Kuvaaan on otettu myös näyttöjä harrastuksista ja viihdetoiminnasta. Ylhäällä oviaukossa on viulun soittaja, sekä ”kaksirivisen” soittaja rappusten vieressä ja kahdella miehellä on nyrkkeiluhanskat käsissään.
 

 
Tämä jono johtaa metsätyömaille. Kanadan ilmasto-olot muistuttavat paljossa Suomen metsien mallia.

Tukkikämpät asuinolosuhteiltaan tuskin poikkesivat kotimaisista rakennelmista.

Tässä kuvassa on kaksi ”kanadanleskeä” pienten lasten kanssa 1930-luvulla näiden perheiden toimeentulo oli pitkälti miesten rahakirjeiden varassa.
 

 
Tässä kuvassa on Kanadassa hankitulla pääomalla perustetun ralkennustyöryhmän yksi rakennuskohde; kuvan takana on teksti: ”Nivalan seurantalon rakennusmiehistä v:ta 1936. Nyk. lastenkotina.
 

 
Tämän työmaan valokuvassa ei ole taustatietoja.
 
* * *
 
ETTEI UNOHTUISI maasta toiseen on muutettu työn ja toimeentulon vuoksi…
 

MOLOTOV – RIBBENTROP SOPIMUKSEN SALAINEN LISÄPÖYTÄKIRJA

UUTINEN jossa kerrotaan, että Venäjällä on julkaistu Molotov-Ribbentrop-sopimus sekä salainen lisäpöytäkirja.

Venäjällähän on ollut kasvava joukko joka on kiistänyt lisäpöytäkirjan olemassaolon.

Samaa ovat vakuuttaneet – muunnettua historian tulkintaa harrastaneet ”hovihistorioisijat” Suomessakin.

http://historyfoundation.ru/2019/05/31/pakt/”>

Hornborgin komiteamietintö alkuperäiskopio 1945, e-kirjana maksutta

https://kirja.elisa.fi/ekirja/hornborgin-komitean-mietinto-1945

Kysymys – 13.

Ellei mitään salaista sopimusta Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden välillä ollut.

Miksi Hitler mainitsee Imatran Immolassa 4.6.1942 (Marskin 75v-päivät) tehdyssä nauhoitteessa varmana tosiasiana, että oli tietoinen jo kevät – talvella 1940 länsiliittoutuneiden ja Neuvostoliiton yhteisestä sotasopimuksesta, jossa Saksa oli uhattuna vakavasti ei vain kahden, vaan useamman rintaman sodan käynnillä?

Vallan anastusyritys Suomessa

SUOMESSA VIIMESIN VALLAN ANASTUSYRITYS

Talonpoikaismarssi oli Helsingissä 7. heinäkuuta 1930 järjestetty äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen mielenosoitus, johon osallistui yli 12 000 eri puolilta maata saapunutta järjestön kannattajaa.

Se oli Lapuan liikkeen lyhyeksi jääneen historian merkittävin voimannäyttö, joka oli suunnattu ensisijaisesti kommunisteja vastaan, mutta sen tarkoituksena oli myös painostaa Suomen hallitusta. Senaatintorilla pidetyn pääjuhlan kutsuvieraina oli muun muassa presidentti L. K. Relander, pääministeri P. E. Svinhufvud hallituksineen sekä oikeistopuolueiden kansanedustajia, maan sotilasjohtoa ja sisällissodan valkoisen armeijan ylipäällikkö kenraali C. G. E. Mannerheim. Ulkoisilta piirteiltään talonpoikaismarssi muistuttikin 16. toukokuuta 1918 järjestettyä valkoisten voitonparaatia, jota sen reitti myös noudatti.

Talonpoikaismarssin alkuperäisenä tarkoituksena oli eheytyspolitiikkaa harjoittaneen Kyösti Kallion hallituksen kaataminen. Kun päätavoite toteutui jo muutamaa päivää ennen marssia, keskittyi mielenosoitus vastustamaan kommunismia. Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola esitti puheessaan eduskunnalle vaatimuksensa kommunistien toiminnan kieltävästä lainsäädännöstä. Muita pääpuhujia olivat hurmoshenkisiä uskonnollisia puheita pitäneet papit K. R. Kares ja Väinö Malmivaara, jotka vaativat muun muassa kristinuskon rienauksen lopettamista. Vasemmistolaisten lisäksi tapahtuma herätti vastustusta maltillisen oikeiston piirissä, sillä Lapuan liikkeen pelättiin marssin yhteydessä yrittävän vallankaappausta.

Kysymys 12.

Molotov/ Ribbentrop sopimuksen tutkimus on osoittanut…

Viimeisin  Molotov/ Ribbentrop sopimuksen tutkimus on osoittanut, ettei sen tekstien sisältöjen tulkintaan 23.8.1939 Moskovassa Ribbentropin  mukaan ollut kuulunut Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin jaettujen maiden valtiollisen itsenäisyyden riistäminen.

Stalin löysi tähän nopeasti ”takaportin” järjestämällä puna-armeijan ja maan omien kommunistien  valvonnassa ”vapaat ” vaalit mm. Baltian maissa, joiden jälkeen ao. maat anoivat itselleen pääsyä  ”Neuvostomaan yhteiseen perheeseen”!

Miksi Venäjän ulkomaantiedustelun kenraalimajuri  L. Sotskov  arkistolähteisiin   viitaten toteaa Baltianmaiden miehitykseen kysytyn ja saadun luvan länsiliittoutuneilta?

Kysymys 11.

STALIN JULISTETTIIN SYYTTÖMÄKSI KATYININ JOUKKOMURHIIN?

Kysymyssarjaa  kirjoitettaessa on saanut kokea tuntumaa Puolan kansan suureen suruun Smolenskin lähellä tapahtuneen lento- onnettomuuden johdosta. Katynin uhrien 70 vuotta sitten tapahtuneen,  venäläisten suorittaman, joukkomurhan muistotilaisuuteen  matkustanutta Puolan korkeinta johtoa kuoli runsaasti tässä traagisessa onnettomuudessa.

Yhä joudutaan kysymään, miksi länsiliittoutuneet estivät tämän 1940 tehdyn K a t y n i n hirmuteon tutkimisen, vaikka Lontoossa toimiva Puolan pakolaishallitus sellaista pyysi?
Varsin pian sen toimintaa vaikeutettiin ja estettiin lopulta kokonaan. Heti Katynin hautojen avaamisen jälkeen,(hautoja on yhä löytymättä mm. Kozelskissa, Gnezdovossa ,Jelnjassa) paikalle kutsuttu kansainvälinen tutkimusryhmä totesi joukkomurhan tekijöiksi venäläiset (NKVD).

Liittoutuneiden (lähinnä Englannin) oli  kuitenkin julistettava maailmalle 

       Stalinin olevan syytön ja siirtää vastuu tästäkin rikoksesta saksalaisten harteille?

KATSO videot: https://www.bing.com/videos/search?q=katyin&&view=detail&mid=E62AD5396033FD9A4B29E62AD5396033FD9A4B29&&FORM=VDRVSR

Kysymys 10.

Miksi suomalaiset historiantutkijat eivät ole tähän päivään mennessä lainkaan huomioineet  presidentti J.K. Paasikiven:

” Jatkosodan päiväkirjat” 11.3.1941 – 27.6.1944 / WSOY,1991  s.97-98, teoksen merkintää 23.6.-41, jossa todetaan  Talvisodan yllättävästä päättymisestä  — ”
 
Meidät pelasti Hitler ”. Myöskin” Paasikiven päiväkirjat I , 1944-1956/ P.Reynaud Dagens Nyheter / s. 176

Kysymys 9

Miksi liittoutuneiden  Skandinavia (Norja) operaatioiden ylin komentaja kenraali  W.E.Ironside kieltää

 

Luulajaan edenneiden joukkojensa sieltä Suomen suuntaan Tornionjoelle  lähetettävien parin varmistusprikaatin joukkoja joutumasta aseelliseen konfliktiin sinne saapuneiden puna-armeijan joukkojen kanssa (Meretskov) ?

Kysymys 8.

Onko puna-armeijan  helmikuun 1940 suurhyökkäyksen jatkosuunnitelmalla

,
jolla Suomen lyöminen ja miehittäminen oli tarkoitus aikavälillä 15 – 20. 3. -40 viedä päätökseen, mm. katkaisemalla nyt Suomi kenraali K. A. Meretskovin johtamalla vahvennetulla 9.A:lla , ajallinen ja strateginen koordinaatio myös englantilais – ranskalaisen siirtoarmeijan maihinnousuun  Norjassa?