Arkistot

Marjatta Kannus, Lottovoitto, sukuromaani, esittely

Tilaa tästä…

KIRJA painotuotteena kirjoittajan omistuskirjoituksella. Kirja 10,- postikulut 7,- yhteensä 17,- €uroa.

Marjatta Kannus

Esikoisromaani (ISBN 978-952-99691-2-8) 367 sivua. (sidottu)
Lottovoitto kertoo tarinan tavallisen naisen elämästä, Marketasta, joka on kuin kuka tahansa meistä, jotka ovat syntyneet suuriin ikäluokkiin. Kun lottovoitto todella osuu kohdalle mitä tapahtuu. Pysyykö elämä uomissaan, vai tuoko raha tullessaan onnea tai ehkä ongelmia?

Lottovoitto e-kirjana… H: 9,- €uroa, heti luettavaksi… https://kirja.elisa.fi/ekirja/lottovoitto

Elämän pallopelin pyörteestä on kyse…

Kirjan kertomus sijoittuu pääosin Turkuun ja kerronta on lauserakenteiltaan kansalaiskieltä: jossa lukukokemuksena turkulaisuus paistaa rivienkin välistä. Henkilöt ja tapahtumat elämänläheisiä ja –näköisiä, tarinassa annos dramatiikkaakin. Kirjan päähenkilön, Marketan elämänasenne on esimerkillinen. Kerronta on sujuvaa ja huumorikin pilkahtelee. Yhdyssiteet ja jännitteet kertomuksen henkilöiden välillä ovat tilanteista aivan tavallisten ihmisten inhimillisiä asenteita ja kohtaamisia – kenen tahansa kokemina. Se ”taiteellisuus” kirjasta puuttuu, ettei siinä räävittömästi kiroilla, eikä rällästellä ja sekoilla viinan ja huumeiden kanssa.

Näinkin voi käydä:

../..

Isän harmonikka

ISÄN HARMONIKAN sain syntymäpäivälahjana 21.8.2021, Nivalassa isäni siunaus ja muistotilaisuudessa pikkuserkultani Jouko ja Ritva Mäkiseltä

.
Harmonikka on Kouvolan kravatti 1930-luvulta.

Kouvolan kravatin soinnista malli Osmo Juutilaisen esityksessä (YouTubessa):

Omat harmonikat

ISÄN harmonikkalahja tuli minulle täysin yllätyksenä. Pikkuserkut RIITTA ja JOUKO, sekä Joukon vaimo RITVA olivat toimeenpanijoita.
Soitin on todennäköisesti isäni ensimmäinen ja ei ollut mukana talvisodassa rintamalla, koska on säilynyt, jopa kohtalaisessa kunnossa.
Kuvan laukku ilmestyi muistolaisuudessa korokkeelle. Lienee sama kuin hänellä kuvassa juhannuksena 1938 lomallaan sotaväestä Karjalan kaartista Viipurista.

Jäähyväiset isälle, siunaus ja hautaanlasku 21.8.2021, Nivalassa

Pähkähullua toimintaa

Halutaan, rokotusta vastustaen, itse tartuttaa itselleen korona.

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueelta kuuluu huolestuneita kaikuja.

Siellä tartunnanjäljitystyön yhteydessä on tullut esille tilanteita, joissa henkilö on ilmoittanut, että hän sairastaa mieluummin koronavirusinfektion kuin ottaa koronarokotteen.

Tiedossa on myös tapauksia, joissa henkilö on hakeutunut altistustilanteeseen tarkoituksellisesti saadakseen itselleen koronataudin ja sitä kautta immuniteetin.

Ilmiö huolestuttaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion infektiolääkäri Arto Niemistä.

– Koronavirusinfektion sairastamiseen liittyy iso riski, sillä etukäteen ei voi tietää, kuinka vakavan tautimuodon sairastunut saa. Osalla oireet ovat lieviä, osalla hyvin vaikeita, jopa tehohoitoa edellyttäviä, Nieminen korostaa.

– Osalla tauti saattaa akuutin vaiheen jälkeen oireilla kuukausia esimerkiksi voimakkaana väsymyksenä ja hengitystieoireina. Tämän vuoksi ei voi suositella immuniteetin tavoittelua taudin sairastamisella, Nieminen toteaa Kallion sivuilla.

COVID-19 on yleisvaarallinen tartuntatauti, ja tautiin sairastuneiden tai sille altistuneiden tulee toimia siten, ettei tauti leviä edelleen. Eristys tai karanteeni on viranomaismääräys, jonka noudattamatta jättäminen on tartuntatautilaissa rangaistava teko.

Omikronin osuus pääkaupunkiseudun koronatartunnoista hurjassa kasvussa

MTV3:n ”Varisnaama”

Varisnaama

Eeva Lehtimäen kommentti: Varisnaama
Eeva Lehtimäki

Pääministerin bileillan, kotiin jätetyn virkakännykän ja ministereiden altistumisohjeiden ympärillä pyörinyt kohu ei ollut turha, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) otti eilen julkisuuden haltuun neljäntenä päivänä biletyskohun alkamisesta. Marin pyysi pakkasinfossa eduskunnan puhemiehen aukiolla sekä anteeksi että otti täyden vastuun toiminnastaan.

Harkinta ei ollut kohdillaan, koska Marin jatkoi juhlimista sen jälkeen, kun oli saanut lauantai-iltana tiedon mahdollisesta altistumisesta koronavirukselle. Tämän pääministeri myönsi ja sama tulkinta on ollut pääviesti median tekemissä jutuissa.

Neljän päivän väännön jälkeen kävi ilmi, että hallituksen turvaviestinnässä on ollut pahoja ongelmia, valtioneuvoston virkapuhelinten käytössä on ollut puutteita ja lisäksi ministerit eivät olleet havahtuneet siihen, että heille oli tehty jo 26. marraskuuta. tavallisia kansalaisia tiukemmat ohjeet, jos ministeri altistuu koronavirukselle.

Monen mielestä kyseessä oli kohtuuton, pääministerin aseman horjuttamiseen tähdännyt myllytys. Ilman median juttuja ja kaivelua nämä ilmeiset puutteet olisivat jääneet huomaamatta ja ennen kaikkea korjaamatta.

Se on normaalia yhteiskunnallista keskustelua.

Koronauskottavuus ja luottamus joutuivat puntariin
Kohussa oli myös vahva periaatteellinen puoli. Miten uskottavasti pääministeri ja myös moni muu ministeri voi vaatia kansalaisilta koronamalttia ja mahdollisten uusien rajoitusten kestämistä, jos ministereillä on eri säännöt? Uskottavuus ja luottamus ovat poliitikon tärkeimmät pääomat.

Viikolla kävi myös ilmi, että puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) sekä elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) eivät olleet noudattaneet valtioneuvoston turvallisuusjohtajan kahteen kertaan lähetettyjä eristäytymisviestejä.

Luetun ymmärtämisessä oli siis laajemminkin vaikeuksia. Kaikkonen osallistui keskustanuorten vuosijuhlaan, Skinnari pelasi pipolätkää Lahdessa ja Lintilä istui salibandykatsomossa sunnuntaina.

Kun siltä tuntui ja näinhän nämä koronarajoitukset koetaan, voisi sanoa.

Samaan aikaan esimerkiksi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) jättivät kepukinkerit väliin.

Hirtehiseksi tilanteen teki, että Lintilä oli aiemmin ehtinyt veistellä pääministerin ravintolaillasta.

– Ei siinä nyt varmaan ihan askel lankulle osunut, Lintilä totesi Ilta-Sanomille.

Yliastuttu oli myös Lintilän ja kahden muun ministerin suoritus.

Legendaarinen oli myös elinkeinoministerin arvio osallistumisestaan samaan EU-ministerivaliokuntaan koronatartunnan saaneen ulkoministerin kanssa Helsingin Sanomien jutussa.

– En siinä määrin kokenut olleeni Pekan kanssa samassa tilaisuudessa.

Tuttu tunne monelle. Sielu karkaa ruumiista tai sitä tuntee itsensä pelkäsi huonelihaksi uuvuttavassa kokouksessa (sivuhuomautuksena mainittakoon).

MTV Uutiset pyysi Lintilältä kommenttia sunnuntaista, mutta sitä ei herunut. Skinnarilta kommentit saatiin. Kaikkosen avustaja vetosi kiireeseen.

Ministerien koronarajoituksista tehdyt jutut olivat normaalia journalismia. Itselleni voin antaa pyyhkeitä siitä, ettei jo tiistaina toimituksessa ryhdytty perkaamaan laajemmin, miten koronaohjeita oli ymmärretty ja uskottu hallituksessa.

Median jutut ja kommentit nostivat pintaan myös kaksi kiinnostavaa ilmiötä. Osa palautteen antajista tuntuu inhoavan syvästi kaikkea, mitä nykyinen pääministeri tekee. Kohtelu on aivan liian lepsua. Sietäisi erota, kuuluu yksinuottinen tuomio.

Nykyisin yleisin syytös jonkun näkyvän aiheen ympärillä on myös se, että miksi tehdään juttuja tästä, kun pitäisikin tehdä jostain muusta. Kun media on perannut pääministerin toimia, sen olisi pitänyt kirjoittaa mieluummin natseista.

Suurimpia medioita seuraamalla voi sanoa, että pääministerikohun volyymi oli suuri, mutta ei Kankaanpään natseista vaiettu.

Terveisiä Lasselle
Isojen politiikan aiheiden ympärillä on luonnollista, että kansalaispalautetta tulee runsaasti sekä sähköpostiin että sosiaalisen median kautta. Näin kuuluu ollakin julkisessa työssä.

Jos monelle nuori naispääministeri on kaikin puolin kelvoton, yhtä fanaattinen on hänen tukijoukkonsa. Kaikki kritiikki Marinia kohtaan kääntyy agendajournalismiksi ja idioottitoimittajien pyrkimykseksi saada pääministeri viralta.

Tällä kertaa yllätyin, miten vahvasti monen mielestä juttuja bileillasta ei olisi saanut tai kannattanut ylipäätään tehdä.

Ihan turhaa vouhkaamista.

Kestämmekö konflikteja ja poliitiikojen kritiikkiä jotenkin aiempaa huonommin? Milloin poliittinen vallankäyttäjä on nostettu niin korkealle jalustalle, että häntä saa vain ihailla?

Että ihan vaan kaikella rakkaudella minua lähestynyt Lasse! Saatan olla idiootti, mutta pääministeriä kuuluu arvostella, jos aihetta on. Käytöstavat saattavat toki olla vähän niin ja näin.

Mutta loppukaneetti kieltämättä nauratti: V:n varisnaama.

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/eeva-lehtim%C3%A4en-kommentti-varisnaama/ar-AAREvu9?ocid=msedgdhp&pc=U531

ITSENÄISYYSPÄIVÄLLE 6.12.2021

Otsikon kuva Sanna Jukkola

KANSALAISET

Kun ymmärrämme yhteisen puolustamisen arvoisen SUOMEN itsenäisyyden merkityksen, sisältöön ei liity eriarvoisuutta, ei syrjintää, eikä vihaa.

Valokuvan julkaisuun on Hannes Tuovinen antanut luvan.

Elämänilo ja veijarimainen hymy. Ne kuvaavat 97-vuotiasta jatkosodan veteraania Hannes Tuovista. Vakavoitumaan hänet saa vain yksi asia.

Silmiin asti yltävä virne laantuu, kun Hannes Tuovinen muistelee, millaista oli joutua ampumaan sodassa.

– Konekiväärillä ampuminen oli kauheinta. Tykistö ja kranaatinheittimet jyskyttivät, ilmasta pommitettiin. Halusimme sen hiljaiseksi. Se oli kauheaa. Tilanteet olivat vakavia.

Hannes Tuovinen palveli lokakuusta 1942 jatkosodan päättymiseen eli syksyyn 1944 asti konekiväärimiehenä. 18-vuotias Tuovinen lähti Kuopioon varusmiespalvelukseen kotoaan Pohjois-Savon Varpaisjärveltä. Alokasaika kesti vain kolme viikkoa ennen siirtymistä rintamalle Rukajärvelle.

Teho-osastojen arki

Lehtileike Turun Sanomat 28.11.2021

Tähän ei saateviestiä tarvita

Mutta lyhyesti: Jouni Marttinen on elossa päästyään tehohoitoon: ”Hävettää, etten mennyt rokotukseen” KATSO,
https://yle.fi/uutiset/3-12201207
”…osasto on jaettu likaiseen ja puhtaaseen puoleen. Potilas pääsee puhtaalle puolelle, kun hän ei ole enää tartuttava eli noin 20 päivän kuluttua sairastumisesta.

Petipaikkoja on likaisella puolella yhteensä parikymmentä: eristyshuoneita kymmenen ja ilmaeristyshuoneita kolme. Osasto alkaa olla täynnä. Potilaita on nyt 19”../…

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla

60 arkkua – sotavainajia 94

Sotavainajia kotiin
ILTA-SANOMAT 25.11.2021 artikkeli kotiuttamistilaisuudesta tiistaina 23.11.2021 Pietari Paavalin kirkossa Viipurissa.
24 suomalais­sotilasta löytyi yhdestä ainoasta korsusta Kannaksella – peräti 94 sankari­vainajaa pääsi pikku­arkuissa takaisin Suomeen
Helsingin Meilahdessa sijaitsevaan kallioluolaan tuotiin poikkeuksellisen suuri määrä suomalaisia sotavainajia Venäjältä.


Ilta-Sanomien artikkeliin perustuen ainakin 2020-2021 löydettyjen sotavainajien 70 perhettä, sukua saavat TUNTOLEVYT haltuunsa, talvi- ja jatkosodassa kadonneesta omaisestaan.
Kuva: Talvisodan sotilaan tuntolevy

KUNNIOITTAVASTI: Jalasjärven veteraanikööri: Tuntematon sotilas