Arkistot

Vapautuuko varsinais-suomi koronasta?

Mieti: koronan sairastaneiden osalta kokonaislukuja… miten moni on kokenut omakohtaisesti tartunnan.Yli kymmenentuhatta henkilöä- (Kuva varsinais-suomen osalta)

Muihin maailman valtioihin verrattuna Suomen terveysviranomaisetn ja hallitusdm ovat onnistuneet säilyttämään terveysturvallisuuden tason hyvänä; huomioiden,sen, että itsensä suojelu on myös henkilökohtainen keino.

Se, miten ”pelottomati” nuoret aikuiset ovat varsinais-suomessakin asennoituneet koronatartuntoihin, minulle nousi mieleeni Ateenalaisten laulun sanat.

Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut,
Taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin.
Hehkuvin mielin, puoltaan nouse syntymämaatas,
Riemuiten lastesi vuoks uhriksi henkesi suo!
Eespäin voittohon siis, te sankarit vahvat ja nuoret!
Väistymys mielestä pois! Pelvosta tunnetta ei.

Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston
Nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät.
Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä
kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on.

Naisista kaunis, miehistä rohkea aina hän olkoon,
Taistossa kaatuen hän kaunis on kuolossa myös.

Kutsu

K U T S U

Pyydämme ystävällisesti Teitä saattamaan Aate Matias Hautamäkeä haudan lepoon Nivalan Sankarihaudoilla odottavan ristin alle. Siunaus tapahtuu sotilaallisin kunnianosoituksin

Lauantaina 21. elokuuta 2021, kello 10.00

Muistotilaisuus/sukukokoontuminen Nivalan seurakuntakodissa siunaustilaisuuden jälkeen omaisille ja lähipiirille

Kaipaamani isä, sankarivainaja Aate Matias Hautamäki
Syntynyt 8.2.1916 Nivalassa
Kaatunut 15.2.1940 Suomen vapauden puolesta Talvisodan taistelussa Muolaan Punnuksessa 24 -vuotiaana.

Niin lyhyt on askel
ajasta ikuisuuteen,
niin kapea raja
välillä taivaan ja maan.


Kalevi Kannus perheineen
Liisa ja Anselmi Hautamäen jälkipolvet

Talvisodan sotavainaja kotiin

TALVISODAN SOTAVAINAJA KOTIIN:


Kotiuttamisen tilaisuudesta Viipurissa Pietari Paavalin kirkossa 15.10.2019.Alttarilla 22 sotavainajaa.

HAUTARISTI, edessä oikealla jonka alle siunataan sotilas, jonka kaksi varusmiestä toivat Helsingistä Nivalaan keskiviikkona 19.5.2021:

ONKO sotahistoriassa jo ”kaikki kivet käännetty”?
Talvi- ja jatkosodan aikoina kentälle jäi yli 10000 suomalaista sotilasta.
Heistä noin 1400 on pystytty palauttamaan ja 393 luotettavasti tunnistamaan.
On arvioitu että etsintöjä on mahdollista jatkaa vielä kymmenkunta vuotta. Etsintää käytännössä

Video joukkohautana toimineen Muolaan Punnuksen kyläkoulun kaivolta.


Muolaan Punnuksen kansakoulun kaivosta löydettiin 15.12.2018 arviolta kuuden suomalaisen talvisodan sotilaan jäännökset, kaivosta löytyi myös kolme tuntolevyä.

DNA-tunnistetut Isäni, Aate Matias Hautamäki.

Kevätmuisto

YHDESTOISTA TOUKOKUUTA – 2012
Ensimmäinen alkavan kesäkauden saunareissu kesätorpalla. Sää matalapaineen vaivaama, joten kiukaan, muuripadan ja takkatulen alkuun saaminen savun vaivaamana; hormit kylmän kosteat. Mutta tiettyjen temppujen jälkeen savut löysivät reittinsä niin kuin pitikin.

* Wanhaan navettaan itse rakentamani sauna takkatupineen ei ole luksusta. Mutta löylyttilassa, jossa ikkuna on entinen sontaluukku, kiukaan lasiluukun valon osuutta tunnelmaan ei voi sanoin kuvata. Kaikki i wanhan hirsirakennuksen äänet, hajut, tietyn sortin taakse jääneen ajan merkit ovat läsnä.

* Lenkkimakkaraa takan hiillokseltaa, nisukahvit löylyjen jälkeen; Mitä muuta kuin pikkuhiljaa kotimatkalle (puhelinlangat laulaa-ohjelman tunnelmissa) kaupunkiin…

* Valokuva ei ole tältä käynniltä ja torpan olen myynyt pois.

Helppo huutaa katsomosta…

Kotimainen jalkapallokausi on käynnistynyt pääosin ilman yleisöä. Viikonloppuna pelattu Suomen Cupin finaali pelattiin myös ilman yleisöä.

Twitterissä HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti lähetti kysymyksen aiheeseen liittyen suoraan ministeri Krista Kiurulle.

Sunnuntaina nähtiin Veikkausliigan ennätysyleisö, kun Interin ja Hakan välisessä ottelussa oli paikalla kuusi katsojaa. Yleisömäärä on hyvin pieni siihen nähden, että Turun Veritas Stadionille mahtuu yli 8 000 katsojaa. RoPS sen sijaan otti Ykkösen otteluun jo 400 katsojaa.

NÄIN NUORTEN PANDEMIA LEVIÄÄ…

Elämäni eka ponnari

ELÄMÄNI ensimmäinen oikea PONNARI… äitienpäuivänä 2021. Olen käynyt, koronasuojan ajalla, parturissa viimeksi joulukuussa 2020-

Lastenlapsisistamme JASMIN punoi jotakin selkäni takana… Näytti mobiilistani kuvan…

Wanhalla iälläkin pitää voida ylläpitää tavoitteita, unelmiakin. 1970-luvulla kokeilin MINIVOGUEN soveltuvuutta. Se jäi kertatestiin. Villitys osui Leningradin ryhmämatkalle… Työpaikalla, Högforsin Karkkilan ammevalimon työnjohtajan suojakypäränb alta sitä havainnoitu.

Punnus-projekti … isä kotiin

Otsikon kuva
talvi- ja jatkosodan sotavainajien kotiuttamistilaisuudesta Viipurissa 15. lokakuuta 2019,

Punnuksen sotavainajat on dna-tunnistettu
Kuva Sotaveteraaniliiton artikkelissa.

ONKO sotahistoriassa jo ”kaikki kivet käännetty”?
Talvi- ja jatkosodan aikoina kentälle jäi yli 10000 suomalaista sotilasta.
Heistä noin 1400 on pystytty palauttamaan ja 393 luotettavasti tunnistamaan.
On arvioitu että etsintöjä on mahdollista jatkaa vielä kymmenkunta vuotta. Etsintää käytännössä

Video joukkohautana toimineen Muolaan Punnuksen kyläkoulun kaivolta.

Muolaan Punnuksen kansakoulun kaivosta löydettiin 15.12.2018 arviolta kuuden suomalaisen talvisodan sotilaan jäännökset, kaivosta löytyi myös kolme tuntolevyä.

Sotavainajien tunnistamista johtaa Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry.
Vallitsevan käytännön mukaan DNA-vertailunäytteet pyydetään vain tuntolevyllisten vainajien omaisilta. NYT Punnus-projeiktinn yhteydessä on saatu muutos; jokaisen kuuden vainajan tunnistus on tehty ja pääsevät oman seurakunnan sankarihautaan. Nyt odotetaan kokoontumisrajoitusten lieventymistä.

Isäni hautaristi, edessä oikealla, on ollut n. 80 vuotta Nivalan kirkon äärella.

Oman viivästyneen surutyön mielentilassa hiljenjnyn vanhan virren Taalainmaan karjamajoilta tunnelmaan…

Papintodistus avioerosta ja lasten huoltajuudesta

Ristiina Joosepintytär KANNUS

Entisen Kivennavan jäsen…

Ristiina Joosepintr Kannus, s-. 17/1.1873, muutti 15/9.1924 kyläsiirrossa Terijoelle eron saaneena, hänen kohdallaan on kirkonkirjoissa merkintä: Kihlakunnan oikeuden päätös 6/4.1900 julistettu Johan Villiam Aleksanterinp. Murikin aviovaimoksi.

Kihlakunnan oikeus, Kivennavan määräaikaisissa käräjissä, 19/6.1907, rikoslain 19. luvun 1. pykälän mukaan tuominnut avioliiton Johan Vilhelm Murikan kanssa puretuksi, älkäänkö menkö avioliittoon puolisonsa eläessä, ilman hänen suostumustaan ja Keisarin siihen luvan antoa, eikä missään tapauksessa rikos-toverinsa Paavo Varhon kanssa.

Lapset:
1. poika Johan Villiam s. 27/2.1900, muutti 15/9.1924 kylänsiirrossa Terijoelle naimattomana, hänen kohdallaan merkintä: Tämän lapsen on Johan Villiam Murik todistajien läsnäollessa omakseen tunnustanut ja Kihlakunnan oikeuden päätöksellä 6/4.1900 on tämän lapsen julistanut Johan Villiam Murikinja Ristiina Kannuksen aviolapseksi Kihlakunn oikeuden päätöksellä 19/6.1907 on lapsi määrätty Ristiina Kannuksen kasvatettavaksi.
2. tytär Elsa Maria Ristiinantr. 5/7.1906, muutti 15/9.1924 kyläsiirrossa Terijoelle naimattomana.
3- tytär. Hilja Lyydia Ristiinantr. s. 26/9.1907.muutti 15/9.1924 kyläsiirrossa Terijoelle.

Vihaviestien voima ja tulevaisuus

SPEKULOIDAANKO? 22.4.2021; Olen ”poikkituieteellisessä tilassa”, suhteessa some-osallistumiseen. Onko tämä ainoa yhteiskuntakehityksen suunta?


150 000 vihapuheviestiä kuukaudessa, suurin osa niistä keskustelupalstoilla – tuore raportti paljastaa, millaista on vihapuhe Suomessa
Oikeusministeriön tilaamassa selvityksessä löydettiin kahden kuukauden ajalta lähes 300 000 vihapuheviestiä suomenkielisiltä sivustoilta.
Suurin osa vihapuheesta esiintyy erilaisilla keskustelupalstoilla.
Tämä käy ilmi oikeusministeriön koordinoimasta Tiedolla vihaa vastaan -hankkeen tilaamasta raportista, jossa analysoitiin verkossa esiintyvää vihapuhetta tekoälyn avulla.
– Vihapuhe ei ole ainoastaan somejättien haaste. Tässä raportissa keskustelupalstat nousevat selkeästi esille, sanoo hankepäällikkö Milla Aaltonen.
Raportin aineistona oli noin 12 miljoonaa suomenkielistä kommenttia ja nettikirjoitusta syys-lokakuun väliseltä ajalta vuonna 2020. Tulosten perusteella vihapuhetta esiintyy verkossa julkisilla suomenkielisillä alustoilla noin 150 000 viestiä kuukaudessa, eli 1,8 prosenttia kaikista viesteistä.