Aihearkisto: Arki elämässä

Olkaa tervetulleita kipeätkin muistot. Te olette kaukainen nuoruuteni.

Alku tietotekniikassani

Kun kokeilin IBM-tietokonefirman kanssa välittää kirjeenvaihtokavereita.

Valinta suoritettiin senaikaisella reikäkorttikoneella. Aika ei ollu kypsä vielä. Nythän se on miljoonabisnestä. Vuosi oli 1967.

Katso tämän linkin ohjelmasta, heti alussa on ko. reikäkone, eli ensimmäinen tietokoneen TALLENNUS ja TULOSTIN, https://areena.yle.fi/1-50095887?autoplay=true

Kuvassa on reikäkorttikone, Tämmönen laite oli IBM:ltä lainassa. Olin aikaa edellä.

Tuolla laitteella kirjoitettiin reikäkortit joiden ajo suoritettiin Helsingissä, varsin hankala systeemi, jota on nykyisen läppärin ja kännykän käyttäjälle mahdoton selittää.

Sittemmin toimihenkilöammattiliitossa Turussa, kun testattiin tietokoneyhteyttä Turun ja Helsingin toimistojen välille v, 1982… sain olla testaajana.

Ensimmäinen tietokone oli ns. tyhmä pääte, jossa yhteys Helsingin pääkoneeseen tapahtui puhelinyhteydessä. Ensimmäiset tekstiviestit olivat aivan erilaiset kuin nykyiset. Ilman Karkkilan tempaustani, minulle ei olis tarjottu tehtävää. Homma oli niin salainen, ettei siitä saanut kertoa työkavereillekkaan. Muutosvastarinta oli sitä luokkaa…

MUISTONA, eräs kirje:

IHMISMIELEN HERKKYYTTÄ voinee kuvata janalla jossa ääripäät ovat lapsuus ja vanhuus… Viimeisiltään jana taipuu ympyräksi kun tunteet/herkistyminen liittää eletyt vuodet yhteen… Tuon ympyrän sisällä rohkenee tutkailla elämänvaiheitaan kiireettömästi – käydä jos ja kun keskustelua itsensä kanssa… kipukohtia väistelemättä…

ELÄMÄNPEILIIN katsomisessa tai paremmin kuuntelussa on hyvät puolet. Musiikki kantaa kuin vanha silta.

NYT isäni kohdalta on vain ajan kysymys, milloin siunaustilaisuus on Nivalassa. Suku tietysti odottaa tietoja…

Oletin, jotta Viipurin tilaisuuden jälkeen elämä tasaantuu. Mitä vielä. Nuorempi ikäluokka näyttää heräävän ja olen saanut face..viestejä kyselyinä julkaisuistani netissä. Pakko alkaa saattaa ”sekundääristä” arkistoani siihen jamaan, jotta sieltä löytää mitä hakee… Ajatuksena on ollut, jotta keskityn kuvaamaan ”maailma ja elämänkaari” asetelmia siitä näköalasta miten YKSI ihminen liittyy suureen kuvaan… Niin uskomatonta kuin se oli: ISÄNI löytyi Punnuksen kaivosta, todellisena näyttönä tuntolevy.

Näitä toisiinsa verrattavia ”sattumia ja kohtaamisia” on matkan varrella lukemattomia, kohtaamisia, jotka ovat johtaneet aina konkreettiseen tulokseen… tavalla tai toisella. Niin monta kertaa kun olen jäänyt arvailuni tai tiedon kanssa yksin, en ole jättänyt tuntumaa pois mielestä… ikään kuin odottamaan uutta ”merkkiä”.

Lapsuuden ja nuoruuden aika ei ollut helppoa. Sotaa karsastettiin, veteraaneja syytettiin: ”Miksi menitte sinne?” Sotalesket ja sotaorvot olivat paarialuokkaa, liikaväestöä, sosiaaliriesa.
Syrjäydyin niin, että kun asuimme kyläkoululla… vietin paljon aikaa kirjojen parissa. Sain vapaasti lukea koulukirjaston kirjoja, sekä koululla oli myös aikuisten kirjasto ja usein, oppikouluaikoihin tuurasin johtajaopettajaa hoitamalla lainauksia… sain myös itse lainata ns. aikuisten kirjoja.

Tietysti tuo ”eriarvoisti” minut ikäluokastani… Tiesin enemmän kuin mitä opetussuunnitelmat antoivat ja jouduin epäillyksi: ”Mistä sinä tuon voit tietää?” Useimmiten pilkattiin ja nimiteltiin… Hyväksyntä puuttui. SAMA nonsoleraaminen jatkui työurallakin. OLI PAKKO alisuorittaa, jotta säilytti kasvonsa.

Alisuorittajana elämässä

Juice Leskisen

suhteen on minulla henkilökohtainen yhteys vuosilta kun olin tienhaarassa ja vietin joulun ajan Teneriffalla, Siellä eräässä baarissa – baaritiskin ääressä istui meitä vain kaksi asiakasta. Emme puhuneet toisillemme koko aikana sanaakaan.
 
Toki hoksasin vierustoverini Juice Leskiseksi… henkisesti himmelissä.

Mutta omin voimin ”duunia tekemällä” jatkoin elämässä uralla ja aina ”viidestoista yö saapuu” … mielenkuvana kohtaamisesta, kun kaveri on todella pohjalla…

Ongelmana ei minulla ollut alkoholi, eikä aineet. Paineita oli parisuhteessa ja nonsoleraamista, työyhteisön vähättelevissä asenteissa: Tää-on-taas-niitä-Kallen-höpötyksiä-tyylistä… aiheuttivat unettomuutta, sekä masennusta, josta silloin ei vielä paljoakaan julkisesti puhuttu: Vasta kun Tellervo Koivisto julkaisi tarinansa.

Työterveyslääkäri kirjoitti unilääkereseptin, josta käytin yhden kuurin… En halunnut riippuvuutta niihin. Jos kuka on yö, yön perään joutunut ”laskemaan lampaita”, tietää ongelman.
 

 

Aika-ajoin pitää tutkailla (ei kovin hyvin järjestyksessä olevaa) arkistoa ja siinä yhteydessä näkyville tulee kansioita, joissa on historiaa…

sopanent Julkaisen ”retrona” edesmenneen, arvostamani, pitkäaikaisen työtoverini Taisto Sopasen (kuvassa) analyyttisenä luonnehditana ja huomioina persoonastani TÄSMÄTIETO -lehdessä 24.3.1997.
 
Taisto Sopanen on STTK-laisen Teknisten Liiton (nyk. Ammattiliitto PRO) ensimmäinen koulutuspäällikkö… Hän on suunnitellut ja toteuttanut käytännössä toimihenkilöille järjestökoulutusohjelmia.
 
Hallussani on niistä kopioita. Osio artikkelista:
 

Ikärasismi työllistymisen esteenä on nyt tutkittu juttu.


Kuvateksti; Kalevi Kannus; kyntömies, joka voi katsoa kyntämäänsä suoraa vakoa.
 
Kukapa ei olisi joskus istunut kaljaringissä jossa on keskusteltu – ikärasismin vaikutuksesta – työllistymiseen. Siis tapauksista joissa työtä hakeva on keskustelijoiden mielestä parhaassa työiässä, mutta työnantajan mielestä auttamattomasti liian vanha.
 
Useinkaan keskustelijoilla ei ole kuulopuheita tai lehtijuttuja läheisempää kosketusta koko ongelmaan. Näin asioiden vain yleisesti otaksutaan olevan.
 
Turun alueasiamies Kalevi Kannus (Kalle) katkoo aamukampansa viimeisiä piikkejä. Hän on jo tovin totutellut tulevaan osaansa olemalla osa-aikaeläkkeellä reilut puolitoista vuotta. Aamukampa on ensi elokuussa sitten enää pelkkä ranka.
 
Kalle, kuten tuttavallisesti häntä täastäedes kutsumme on ollut liiton palveluksessa reilut kaksikymmentäkaksi vuotta. Hän on koko uransa aikana poikennut siitä imagosta joka ay-toimitsijoista melko yleisesti on vallalla. Että liippaistaan asioita enempi niin kuin vähän pinnalta. Kallella on ollut – joidenkin mielestä vähän pahakin – tapa paneutua asioihin syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti.
 

Kysely ikärasismista

 
Toki Kallekin on istunut seuroissa joissa on ikärasismi ollut käsittelyn kohteena. Mutta eihän pelkkä luulottelu Kallelle riittänyt. Niinpä hän toimi hyvin kuvaansa sopivasti.
 
Hän lähetti 750. Varsinais-Suomen piirin työttömälle tekniselle toimihenkilölle kyselylomkkeen.
 
Lomakkeen saajat olivat tasainen jakauma työttömistä ikään. koulutukseen, kokemukseen ja sukupuolijakaumaan nähden. Heiltä kysyttiin mm. syytä työllistymättömyyteensä. Lomakkeessa oli oli valmiiksi tarjolla ikä, koulutus, eli pätevyys, kokemus – jos liian vähän ja tarjolla olleisiin tehtäviin ylikoulutus. Myös omat merkillepannut syyt saattoi kertoa,
 
Lomakkeen palautti 150 työtöntä. Heistä ylivoimaisesti suurin osa, 130 henkeä katsoi työllistymättömyytensä syyksi liian korkean iän. Yksi naispuolinen vastaaja oli liian nuori saadakseen tarjolla olleen työn.
 
Saamastaan palautteesta on Kalle tehnyt laajan yhteenvedon. Kolmekymmentäneljä sivuiseksi vihkoseksi nidottu raportti pitää sisällään seikkaperäisesti kyselyyn osallistuneiden mielipiteet. Siinä on myös muuta asiaanliittyvää materiaalia, mm. pari Kallen kirjettä, jotka on aikoinaan lähetetty silloiselle pääministerille Esko Aholle. Raporttia lienee halukkaiden saatavilla…
 

European Older Workers Network

ikarasKun Kalle käynnisti kyselynsä suhtautuivat siihen jotkut, kuten vähäinen palautusten määräkin kertoo: tää-on-taas-niitä-Kallen-höpötyksiä-tyyliin… Vaan eipä ole syytä suhtautua enää. Nyt on todettu arvovaltaiselta EU:n taholta (Euroopan Unionin komissiosta), että Kallen tutkimus aiheesta oli AINUT Euroopassa.
 
EU:n komissio käynnisti Euroopan Older Workers Network, yleiseurooppalaisen verkoston tutkimuksen. Siinä kartoitettiin mm. ikääntyvän työväestön, sekä työssä olevien, että työttömien elämäntilanteita ja työllistämiskoulutuksen vaikutuksia. Kallen tutkimus liitettiin tähän projektiin.
 
Muutenkin Kalle laajensi tutkimustaan Suomen osalta, Nyt kysyttiin 2300 työttömänä olleilta Varsinais-Suomen, Satakunnan, eski-Suomen. Lapin ja Kymin piirien alueilta samantyyppinen kysely, jonka tulokset liitettiin mainittuun yleiseurooppalaiseen tutkimukseen. Käytännössä nukaan tuli Jyväakylän Yliopiston tutkija, dosentti Tarja Tikkanen.
 

…/…
 

SURKUHUPAISAA

 
Ikärasismi – kyselyn raportti se tuli julkisuuteen YLEn TV 2:n Ajankohtainen kakkonen ohjelmassa samaan aikaan kun Tampereella oli Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ensimmäinen valtioiden päämiesten konferenssi.
 

Selvityksen aikaan siis Suomessa ja Euroopassa valtaa piti Paavo Lipposen I-hallitus.
 
Raportti (kuvassa) aikaansaattoi minulle hallituksen moitteet. Työministeriön kansliapäällikkö Kimmo Nissilä toi henkilökohtaisesti (Turkuun) pääministerin erityisavustaja Rauno Saarelta moitekirjeen, jossa sanottiin tutkimukseni tuottaneet hallitukselle vakavaa haittaa… siis sitä ei olisi saanut tehdä saatikka julkistaa. Paperi lienee ”arkistossani”.
 
Tampereen EU-konferenssin aikaan meillä oli jo Jyväskylän yliopiston dosentti Tikkasen kanssa yhteisprojektina uusi em kysely. Mutta Turun postissa pantattiin kirjeiden lähetystä kaksitoista (12) päivää ennen kuin ne menivät jakeluun… Koskaan en saanut selvitystä viivytykseen syistä.
 

No, homma mutkistui muutenkin. Dosentti Tikkaselta Jyväskylän yliopisto eväsi määrärahat ja ohjasi hänet muihin tehtäviin; Laajennetun kyselyn raportti saatiin kuitenkin valmiiksi ja Tarja Tikkanen muutti Norjaan Trondheimín yliopistoon ja ESITTELI RAPORTIT siellä EU:n työllistämiskoulutuseminaarissa.

 
Seurauksella kuten Sopasen jutussa mainitaan EU:n komissio antoi Trondheimin yliopistolla kolmen miljoonan euron määrärahan viiden maan ikääntyvien työntekijöiden ja toimihenkiöiden European Older Workers Network. siis työelämään kelpoisuuden, eli kompetenssitutkimukseen. Tarja Tikkanen oli yksi tutkimusryhmän jäsenistä, edustaen norjalaista yliopistoa.
 
Minä aloitin elokuussa 1997 eläkeläisjakson elämäni amokjuoksussa ja olen jatkanut askareitani niitä Kallen-töölöntyö-höpötyksiä-tyyliin.
 

Lopuksi lainaus Sopasen artikkelista: ”Maan hallituksen (1997) ohjelmassa työttömyyden tavoitellaan vain puolittuvan. Loput ovat sitten kai liikaväestöä. josta ei tarvitse välittääkään. Mutta ay-liikkeellä ei ole varaa toimia näin. Sen on välitettävä kaikista jäsenistään ja tehtävä kaikkensa työttömien tilanteen korjaamiseksi, vaatii Kalle kyselyn raportissa.”
 
Toinen lainaus artikkelista: ”Olin erittäin hyvilläni kun Lipposen hallitus tuli Ahon pumpun tilalle. Uskoin, että’ palkansaajien alistaminen ja kurjistaminen loppuu tämän hallituksen toimesta.
Mutta olen syvästi pettynyt kun tämä on thatcherilaisempi kuin edeltäjänsä. Niin ikään olen pettynyt, kun olen joutunut näkemään tällaisen ay-liikkeen alennustilan, murehtii Kalle.
 
Kalevi Kannus