Punnus-projekti … isä kotiin

Otsikon kuva
talvi- ja jatkosodan sotavainajien kotiuttamistilaisuudesta Viipurissa 15. lokakuuta 2019,

Punnuksen sotavainajat on dna-tunnistettu
Kuva Sotaveteraaniliiton artikkelissa.

ONKO sotahistoriassa jo ”kaikki kivet käännetty”?
Talvi- ja jatkosodan aikoina kentälle jäi yli 10000 suomalaista sotilasta.
Heistä noin 1400 on pystytty palauttamaan ja 393 luotettavasti tunnistamaan.
On arvioitu että etsintöjä on mahdollista jatkaa vielä kymmenkunta vuotta. Etsintää käytännössä

Video joukkohautana toimineen Muolaan Punnuksen kyläkoulun kaivolta.

Muolaan Punnuksen kansakoulun kaivosta löydettiin 15.12.2018 arviolta kuuden suomalaisen talvisodan sotilaan jäännökset, kaivosta löytyi myös kolme tuntolevyä.

Sotavainajien tunnistamista johtaa Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry.
Vallitsevan käytännön mukaan DNA-vertailunäytteet pyydetään vain tuntolevyllisten vainajien omaisilta. NYT Punnus-projeiktinn yhteydessä on saatu muutos; jokaisen kuuden vainajan tunnistus on tehty ja pääsevät oman seurakunnan sankarihautaan. Nyt odotetaan kokoontumisrajoitusten lieventymistä.

Isäni hautaristi, edessä oikealla, on ollut n. 80 vuotta Nivalan kirkon äärella.

Oman viivästyneen surutyön mielentilassa hiljenjnyn vanhan virren Taalainmaan karjamajoilta tunnelmaan…

2 thoughts on “Punnus-projekti … isä kotiin”

  1. Oma kiinnostukseni talvisotaan ja isäni kohtaloon on ollut koko elämäni mittainen.

    Jo varhaisina kouluvuosina tutkailin tietosanakirjoja. Tietoja oli niukasti saatavissa. Sodan vuosina kansa taisteli, mutta sodan jälkeen kansakunta vaikeni, etenkin ns. ”vaaran vuosina”.
    Valokuvan isästäni löysin 1950-luvun alkuvuosilla kansakoulun (jossa asuimme) johtajaopettajan kirjahyllystä talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden matrikkelista ”Vapautemme hinta”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.