Elämänkaaren etapit

Yläkuvan maisema on IITIN Mankalasta, jossa olen alkuni saanut…

Sauvakävelyn yksi etappi, jossa ajatuksille tilaa…

Geplaatst door Kalevi Kannus op Zondag 21 juli 2019

KOSKA minulla on mielentuntumaa vain omaan elämänkaareeni… miksi en kirjaa siitä blogissa koko aikajanalta tuntemuksiani?

MUISTOT ovat ikään kuin nuo suihkut… Oliskohan se osa elämäntarkoitustani?

Jokainen ihminen on muiston arvoinen.

Siinäpä blogille johtolause

Mutta ei ole henkilöhistoriaa, ylipäätään historiaa. jos kukaan ei kerro.

Minulla on enää vain mielenkuvien matkoja lapsuuden ja nuoruuden sielunmaisemiin. Mutta näyttää siltä, jotta ikääntyminen on, ainakin omalla kohdallani, sillä tavalla armollista, että muistot palautuvat…

Valokuvassa

Teollisuuden esimiesten ammattiliiton Salon ja Turun aluetoimiston esimiehenä: 1975 – 1997.

Aina paremmin kun kuulokkeet korvilla valitsen YouTubesta omat-kansion. Sitä en käsitä kun sieltä valikoituu niitä iskelmiä, jotka kuin tarkoitukselle nostavat muistoja… sielunmaisemaan.

Kokeileppa mitä mixistä Turuttarien jälkeen Sinulle soi…

Toinen suuri vaikuttaja on ollut Metro Tytöt, tässä esitys vuodelta 1956

LIITTYY muisto kesältä 1956; lauantai-iltana kaivoin lapiolla alakuvan rakennuksen perustuksen monttua. Naapurista vinttikamarin ikkunasta serkkuni Inkeri huuteli ja kehotti taukoa… Hän littoi ikkunalle radion, josta soi lauantain toivotut levyt… ja Metro Tytöt ja Muistojen maa.