Otsikkokuvassa Hautamäen talo 1978 Jalasjärven Hirvikylässä.
Alakuvassa Nivalan kirkonkylää 1912.
ISOVANHEMPIEMME elämänkaaresta
Minua kiinnostaa Anselmi ja Liisa Hautamäen suuri ratkaisu Venäjän tsaarinajan sortovuosilta. Mikä sain 29-vuotiaan Anselmin ja 23 -vuotiaan Liisan lähtemään etelä-pohjanmaalta Jalasjärveltä. 4 -vuotiaan Huldan ja 2 -vuotiaan Susannan kanssa – minkälaisiin olosuhteisiin Nivalan Ruuskanperälle?
Nivalan historiassa pitäjä on ollut luovuttaja… Ajalla 1800-1900 lukujen vaihteessa tosin muuttovirta etelä-pohjanmaalta Nivalaan tuotti raivaajaperheitä ja sen kaltaisesta on Anselmin ja Liisan kohdalla kysymys.
Siis Tsaarivallan aikaan osuu katovuosia, muutokset maanomistusoikeuksissa. Anselmi on kokenut nämä vaiheet. Hän kuoli 66-vuotiaana ja Liisalle jäi vastuulleen elannon ylläpito suuren lapsijoukon kanssa, Pojista Salomo oli isän kuollessa 34-vuotias, Anselm 31 -vuotias ja Aate Matias 12 -vuotias.
Ruuskankylän koulukuvassa Aate Matias edessä toinen oikealta.
Liisa -mummo eli 73-vuotiaaksi, joten sai tietää nuorimman poikansa Aate Matiaksen kohtalon talvisodassa. Oletan ettei Aate Matiaksen vanhemmista veljistä kukaan osallistunut sotaan. Sisällisodan aikaan Ukko-Anselmi oli 56 -vuotias. Salomo oli 24 -vuotias ja Anselm 21 -vuotias ja Aate Matias 2 -vuotias. Mitä Nivalan alueella tapahtui 1918 on varmaan tallennettu.
Tarkoitukseni on ottaa asiat esille tunteella ja kunnioituksella, huomioiden ajan asenteet ja olosuhteet – elämä ei ole ollut helppoa, Tämän ajan ihmiset eivät selviytyisi niillä keinoilla ja mahdollisuuksilla mitä yhteiskunnan rakenteet tarjosivat syrjäkylien ns. haja-asutusalueiden asukkaille. Silti niistä perheistä kasvoi ja kehittyi Aate Matiaksen kaltaisia suomalaisen yhteiskunnan puolustajia, jotka mahdollistivat (meille) jälkipolville KANSALLISEN moraalin ja oikeudentunnon.
Itse pohdin * SUOMESSA OLEMME kansalaistasolla selviytyneet talvisodasta, jatkosodasta, sotakorvuksista, 1960-luvun maaltamuutosta. 1970-luvun energiakriisistä, 1990- luvun pankkien kriisistä (eivät kaikki):
* Selviydymmekö 2010-luvun EU:n luottokriisin, sisäpolitiikan juonitteluista ja valtapelistä, etenkin SOTE-politiikan seurauksista?
Anselmi ja Liisa Hautamäen hautakivi Nivalan uudella hautausmaalla.
Minua kiinnostaa valokuvat etenkin vanha miljöö Ruuskankylältä
Tervehdys Kalle-serkku!
Minulla on tuossa edesssäni tuo 8.9.1988 päivätty yllä oleva Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin leimalla varustettu virkatodistus sukututkimusta varten.
Haluan vain varmistaa, että olet tietoinen siitä, että vastaavan 19.5.2004 päivätyn Jalasjärven kirkkoherranviraston todistuksen mukaan Hetviiki Liisan ja Anshelm Hermanninpojan vanhin lapsi oli poika Herman Vihtori, synt 1.9.1887, Jalasjärvi. Hän jäi kasvatiksi isovanhemmilleen Salomonille ja Annalle Anselmin ja Liisan muuttaessa Nivalaan 24.4.1891.
Parhain terveisin,
Lasse Ilmari
SITÄ asiakirjaa ei minulla ole.