Sarkooman vaiheista

Kuvien kantapäästä ja nilkasta

´
 
pitäisi kehkeytyä vielä osa kävelykuntoista jalkaa… kts. leikkausten eri vaiheista kuvat alla.
 
Tilanne 2. lokakuuta 2014. Muutosta on havaittavissa.
nilkka21014
 
Tilanne 21. helmikuuta 2014

 
Sarkooma-syöpä seitsemän kuukautta ensimmäisestä leikkauksesta.. sädehoidon jälkeen…
 

*

*

*
Tässä on lopputulena nilkasta lauantaina 8. kesäkuuta 2013; viiden lihas- ja ihonsiirtoleikkausten jälkeen. Nämä siirteet on otettu selästä ja reisistä. Toki tässä vaihessa ”paketti” ei kivalta näytä.
 
Kuvassa on sama jalka huhtikuun 2013 alussa. Terveyskeskuksessa eivät tunnistaneet paisuvaa sarkooma syöpäkasvainta.

 

Potilaan omasta selvityksestä osio:


”Nilkkaan ilmestyi viime kesän (2012) aikana pieni “kysta”, joka oli monta kuukautta aivan samannäköinen. Marraskuun alkupuolella menin päivystysvastaanotolle eräälle mieslääkärille toisen jalkani takia ja hän antoi siihen kortisonipiikin ja huomasi sitten tuon kystan. Sitten hän otti neulan ja ruiskun ja koetti tyhjentää sen ja kun ei tuntunut tulevan mitään hän rutisti sitä kunnolla. Siinä vaiheessa minä aloin karjua, että eikö sitä voida puuduttaa, jolloin hän lopetti ja sanoi vähän närkästyneen oloisesti, että pitää mennä kirurgille.
 
No minä koetin saada samantien vastaanotolta päästyäni aikaa kirurgille, mutta sain vain oman lääkärin ajan seuraavana päivänä. Sitten kävin röntgenissä ja ultraäänessä sen koiven kanssa, mutta vastaus oli, että vain verenpurkauma. No hyvin todennäköisesti sen rutistelun jälkeen!
 
Tammikuussa huomasin sen tulevan pahemman näköiseksi ja kun mieheni kävi yhteisellä omalääkärillämme, koetin saada aikaa, jotta hän näkisi sen uudelleen. Mutta ei… sain VAIN PUHELINAJAN tammikuun loppupuolelle ja lääkäri kehotti sivelemään Hiruroidia muutaman kerran päivässä pattiin!
 
Lopulta sain ajan helmikuun lopuppupuolelle ja heti kun hän vihdoin näki jalan, (kts. kuva) tuli hoppu ja hän alkoi puuhata kiireellistä lähetettä yliopistolliseen keskussairaalaan..
 
No EI SYÖPÄÄ hoideta PARANTAVASTI vain särkylääkkeillä ja Hiruroid-voiteella, MK”.
 
Vasta yliopistollisen keskussairaalan magneettikuvista ja näytepaloista saatiin oikea diagnoosi ja hoidot käynnistyivät. Sitä ennen kasvain paisui kesästä 2012. kevääseen 2013 moninkertaiseksi.

Sarkooma

on pahanlaatuinen tukikudoksesta lähtevä kasvain eli tukikudossyöpä. Termi kattaa suuren joukon erilaisia syöpätauteja, muun muassa luu- ja pehmytkudossarkoomat. Kaikkia sarkoomia todetaan Suomessa noin 350 uutta tapausta vuodessa. Näistä pehmytkudossarkoomia on reilu sata ja luusarkoomia viitisenkymmentä. Luusarkoomia ovat osteosarkooma, kondrosarkooma ja Ewingin sarkooma; pehmytkudossarkoomiin kuuluvat fibrosarkooma, liposarkooma, leiomyosarkooma ja gastrointestinaalinen stroomakasvain.
 
* Nyt kasvain on keskiviikkona 23.4. leikattu pois. Nämä nivelien ympäristöt ovat erittäin monimutkaisia lihasrakenteita ja siksi jos niitä joudutaan operoimaan, tässäkin tapauksessa nilkasta poistettiin kehraluu, nivelsiteet ja akillesjänne, sekä nilkka jouduttiin lukitsemaan teräsnauloilla.
* torstaina 25.4 korjattiin lihas- ja ihosiirron verisuonia. Ne eivät asettuneet toimivaksi.
* maanantaina 29.4. uudelleen leikkaukseen, jossa ihosiirteet jouduttiin poistamaan, eli oltiin alkutekijöissä.
* keskiviikkona 8.5. tehtiin uusi lihas- ja ihonsiirto.
Syöpä ei onneksi ole levinnyt keuhkoihin, vaikka sitä epäiltiin…
 
Operaatio on ollut rankka ja kivulias ja nyt tässä jamassa yhteiskunnalle kallis. Toipumiseen menee sairaalassa kolmisen viikkoa ja mitä siitä eteenpäin jää nähtäväksi ja mitden vakavaksi tilane kehittyy.
 
Ei oikein mieli mettä keitä.

Jalka vappuna 2013


 
24.4.2013 operoidut lihas- ja ihosiirteet on poistettu, koska verenkierto ei niissä toiminut. Vapun jälkeen uuden yrityksen tulos jää nähtäväksi… Siis nilkasta on poistettu kasvain, kehräluu, nivelsiteet ja nilkka on lukittu teräsnauloilla, se ei enää taivu.
* keskiviikkona 8.5. tehtiin uusi lihas- ja ihonsiirto. Nämä nivelien ympäristöt ovat erittäin monimutkaisia lihasrakenteita ja siksi jos niitä joudutaan operoimaan, tässäkin tapauksessa nilkasta poistettiin kehraluu, nivelsiteet ja nilkka jouduttiin lukitsemaan teräsnauloilla.
 
Tämä ”paketti” avataan vielä viidennen kerran torstaina 23.5.2023…

Teksti: Kalevi Kannus

Siinäkö sen kotkan lento?

Paavo Väyrysen perustaman Kansalaispuolueen sisällä kuohuu.

Puolueen ”asiantuntijajäseneksi” itseään tituleeraava Kari Arvola on syyttänyt facebookissa puoluejohtoa Kansalaispuolueen ”kaappauksesta”.
–Kansalaispuolue r.p:n vuosikokous on päätetty pitää Oulussa 3.3.2018. Kutsua kokoukseen ei ole tullut jäsenille sääntöjen edellyttämällä tavalla eikä hallituksen päätökseen perustuen. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että Sami Kilpeläinen ja Piia Kattelus ovat lähteneet puolueen kaappauksen tielle. Se on valitettavaa, koska näyttää ilmeiseltä, että he ovat rakentaneet jo kuukausia Kansalaispuolueelle sen säännöistä poikkeavaa organisaatiota, joka on suoraan (tynkä)puoluehallituksen alainen, Arvola kirjoitti.

Hän viittasi viestissään myös natsi-Saksaan.

– Historiassa tällaiselle menettelylle löytyy kuvaava nimitys. Se on Nacht und Nebel – politiikkaa. Kovin lyhyt oli Kansalaispuolueen taival uuden tyyppisenä, suoran parlamentaarisen demokratian puolueena, Arvola sanoi.
Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen vastaa, ettei tiedä, mistä Arvola puhuu.
–En tiedä mistä Arvola puhuu. Hänen viittauksensa natsi-Saksaan täyttävät kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Puolueen johto toimii sääntöjen ja lakien mukaan, Kilpeläinen kommentoi Uudelle Suomelle.

Arvola arvosteli Kansalaispuolueen johtoa myös aikaisemmin tässä kuussa, jolloin puolue kertoi perustavansa puolueosastoja alueille, joissa toimii myös sääntöjen mukainen tukiryhmä. Arvolan mukaan puolueen johto on ymmärtänyt ”väärin tai vaillinaisesti” koko uuden puolueen idean.

Sami Kilpeläinen vastasi tuolloin kritiikkiin sanomalla Talouselämälle, ettei osastohanke ole sääntöjen vastainen, koska osastoja ei rekisteröidä.

Sopeutumiseläkkeestä

Sopeutumiseläkettä saavat ennen 2011 valitut,

töihin palaamattomat kansanedustajat iästä huolimatta, jotka ovat olleet eduskunnassa vähintään 7 vuotta. Täysi eläke maksetaan 15 vuoden palveluksesta, kansanedustajan eläkeikään 65 vuoteen saakka. Täysi sopeuttamiseläke vaihtelee 60 – 66 %:n luokkaa noin 6200 – 6800 euron kansanedustajan palkkiosta ja keskiarvot kaikilla ex-kansanedustajilla lienee 2500 – 4000 euron välillä kuukaudessa. Parhaat, ministerinä olleet saanevat jopa 6000 euron kuukausieläkettä.

Sopeutumiseläkettä voi nostaa,

vaikka ”kierrättäisi” pääomatuloja itselleen osakeyhtiön kautta. Alle 2900 euron kuukaudessa hankkiva sopeutumiseläkeläinen saa hankkia sivutuloja 660 euroa kuussa ja se ei vähennä eläkkeen määrää. Tavallisella työttömällä se raja taitaa olla 300 euroa ja pieniä eläkeläisiäkin verotetaan lisätöistä. Tästä 300 euron etuuden saavutusta pitivät muutamat vasemmistopolitikot vuosisadan saavutuksena, vaikka töitä ei ollut juuri kenellekkään.

Entinen kansanedustaja voi mennä välillä töihin ja taas uudestaan työttömänä hakea jatkoa tälle sopeuttamiseläkeelle. Sekä soputtamisraha ja sopeuttamiseläke ovat veronalaista tuloa.

Jytkyt sulavatko?

Eduskuntavaalien 2015 osalta perussuomalaisten yhteisenä nimittäjänä voidaan mielestäni määritellä vain JYTKYT.

Siniset ovat puolueen räjäytyksen seuraus…

Miina oli rakennettu omassa pesässä, tulilankana sosiaalinen media.

Jytkyjen sirpaleet asettuvat uuteen järjestykseen ehkä jo syksyn 2018 maakuntavaalissa, jos ne järjestetään.

Varsinaiset asetelmat muotoutuvat eduskuntavaalissa 2019. Lopputulemaksi nähdään pienpuolueiden lukumäärän kasvu ja äänestysprosentin lasku.

Eduskuntavaalien 2011 alla usko puolueeseen oli nousukiidossa

TILANNE helmikuussa 2018. puolueesta irronnut osa siniset ovat enää mukana osiossa ”MUUT”:

Pistetäänkö myös ex-presidentit mm. Ahtisaari ja Halonen kieltoon?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) odottaa, että hallitus käy pelisääntökeskustelun siitä, minkälaista vienninedistämistyötä entiset politiikan valtahahmot voivat tehdä.

Nykyisellä hallituksella on tällä hetkellä hyvin vähän jos ollenkaan mahdollisuuksia pysyä kärryillä siitä, miten ja minkälaisten yritysten asiaa mm. entiset ministerit ajavat.
– Luulen, että minun ei tarvitse sanoa, että käytäisiinkö pelisääntökeskustelu, vaan tämän tapahtuman johdosta se varmastikin käydään, Virolainen kertoi Brysselissä. Hän osallistui kaupungissa tiistaina ensimmäiseen kehitysministerikokoukseensa.

Ex-ministerien toimet ovat nousseet uudessa valossa esiin entisen viestintäministerin Suvi Lindénin Ugandan matkan yhteydessä. Lindén kertoo olleensa edistämässä maassa tietoyhteiskunta-asioita. Hänen seurassaan oli epäselvissä olosuhteissa kuollut suomalainen liikemies, joka markkinoi Ugandassa Patrian tuotteita.

Virolainen pitää erittäin ongelmallisena myös sitä, jos sopeutumiseläkettä nostetaan palkan ja muiden tulojen lisänä. Eläkejärjestelmän kohtaloa pohditaan nyt puhemies Paula Risikon (kok.) johdolla.

Kallis hallintohäkkyrä, kuka hyötyy?

Mitkä maakuntavaalit?

Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus käydä 28.10.
Vaalipiireinä toimivat Manner-Suomen 18 maakuntaa
Valtuustojen koko on 59–99 valtuutettua, maakunnan asukasmäärästä riippuen. Katso kartta jutun lopussa.
Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään erillisvaaleina, jatkossa ne järjestetään yhtä aikaa kuntavaalien kanssa
Erillisvaalien järjestämiseen on budjetoitu 15,9 miljoonaa euroa
Maakunnat vastaisivat mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämises

TÄSTÄ SE ALKAA… jo ennen maakunta- ja SOTE-lakeja

Toimihenkilöliitto ERTO, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä useat muut yksityisen sosiaalipalvelualan palkansaajajärjestöt ovat tänään jättäneet valtakunnansovittelijalle lakkovaroituksen.

Toteutuessaan lakot koskisivat vuorollaan useita yksityisiä sote-alan yrityksiä. Ensimmäinen kaksipäiväinen lakko alkaisi maaliskuun 12. päivä ja koskisi Attendoa ja Mehiläistä. Seuraava kaksipäiväinen lakko koskisi Esperiä ja Pihlajalinnaa (14.3-16.3).

Viimeinen lakoista (19.3-21.3) koskisi Vetrea Terveyttä, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoivaa, VTKL-palveluita, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiötä ja Invalidiliiton Asumispalveluita. Lakon piiristä on rajattu pois hengityshalvauspotilaiden hoito.

Ammattijärjestöjen mukaan lakkovaroitus jätettiin sen jälkeen, kun työnantajaa edustava Hyvinvointialan liitto katkaisi työehtosopimusneuvottelut. Osapuolet kiistelevät muun muassa nollasopimusten käytöstä ja palkoista.

Työntekijäjärjestöjen mielestä yksityisellä puolella alan palkat ovat jopa satoja euroja matalammat verrattuna kunta-alalla samoista tehtävistä maksettaviin palkkoihin.

– Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on jo pitkään nähty kilpailuttamisen, ulkoistusten ja yksityistämisen nurjat puolet, ammattijärjestöjen yhteisessä tiedotteessa todetaan.
Palkansaajajärjestöt julistivat viime viikolla yksityiselle sosiaalipalvelualalle yksityistä varhaiskasvatusta koskevan lakon, joka pidetään maaliskuun 7. ja 8. päivä.
ERTO, SuPer ja Tehy julistivat tämän lisäksi jo helmikuun alkupuolella sopimusalalle ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka on toistaiseksi voimassa.

USA:n demokraatti syyllistää Trunpin psykopaatiksi

Yhdysvalloissa demokraattiedustaja Ruben Gallego kutsuu presidentti Donald Trumpia psykopaatiksi.

Asiasta uutisoi CNN.

Gallego viittaa Trumpin Twitter-päivitykseen, jossa presidentti vihjaa Floridan kouluammuskelun ja Venäjä-tutkinnan välisestä yhteydestä.

– Olet niin psykopaatti, että sinun täytyy tehdä 17 lapsen kuolemasta itseesi liittyvä asia. Amerikka katuu päivää, jona synnyit, Gallego kirjoittaa.

Trump kritisoi, että FBI:ltä jäi huomaamatta merkit kouluampujasta. Trumpin mukaan FBI on keskittynyt liikaa todistaakseen hänen presidenttikampanjansa vehkeilyn Venäläisten kanssa, vaikka tälläista ei ole tapahtunut.

Suvi Linden omin sanoin

Suvi Linden

16. helmikuuta 2018

Haluan oikaista julkisuudessa olevia virheelliisiä tietoja liittyen rooliini YK:n laajakaistakomissiossa.

Olen ollut ITU:n Erityislähettiläänä laajakaistakomissiossa (ITU`s Special Envoy for the Broadband Commission for the Digital Development) ja laajakaistakomission varsinainen jäsen ITU:n edellisen pääsihteerin Touren kutsusta vuosina 2010-2015.

Laajakaistakomissio on ITU:n (Kansainvälinen Teleunioni) ja Unescon perustama epävirallinen toimija, jossa on jäseniä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Yhdistävä tekijä jäsenillä on kaikkien yhteinen intohimo vauhdittaa tietoyhteiskuntakehitystä köyhissä maissa ja tehdä selvityksiä hyvistä käytänteistä tietoverkkojen ja mobiililaitteiden saatavuuden lisäämiseksi. Joskus komissiosta käytetään selvyyden vuoksi nimeä UN`s Broadband Commission (YK:n laajakaistakomissio), koska se perustettiin YK:n pääsihteeri Ban Ki Moonin toiveesta.

Tehtäväni laajakaistakomissiossa on ollut koko ajan luottamustehtävä ja vapaaehtoinen ja perustunut ITU:n pääsihteerin henkilökohtaiseen kutsuun. Siitä ei ole maksettu korvausta. Tehtäväni on ollut kertoa erilaisissa tilaisuuksissa hyvän tietoliikenneinfrastruktuurin ja älypuhelimien merkityksestä kehittyvissä maissa.

ITU:n pääsihteerin vaihdoksen myötä 2015 komissio uudistui ja tehtäväni komission jäsenenä päättyi. Sovimme uuden ITU:n pääsihteeri Zhaon kanssa, että voin jatkossakin kertoa erilaisissa tapahtumissa komission työstä, tavoitteista ja hyvistä käytänteistä nimikkeellä Advocator for the Broadband Commission. Syksyllä 2017 kävimme kahdenkeskisen keskustelun pääsihteeri Zhaon kanssa, jossa yhteydessä sovimme, että Advocatorin sijaan voin käyttää aikaisempaa Special Envoy nimikettä.

Lähdin Ugandaan kartoittamaan maan eri ministeriöiden valmiutta laittaa liikkeelle hankkeita, joissa edullisella älypuhelimella autetaan kansalaisia arjessa. En ole poustauksessani väittänyt, että tämä olisi tapahtunut laajakaistakomission toimeksiannosta.
”olin Ugandassa tietoyhteiskunnan edistämistä koskevissa asioissa, en Patrian asialla. Tietoyhteiskunnan edistäminen köyhissä maissa on kuulunut luottamustehtävääni YK:n laajakaistakomission erityislähettiläänä vuodesta 2011. Olen matkustellut Afrikassa näissä tehtävissä paljon ja tarkoituksena on matkustaa myös tulevaisuudessa.”

Yhtenä tavoitteena komission työssä on ollut, että jokaisella maalla tulisi olla kansallinen digitaalinen strategia, jossa luodaan tiekartta laadukkaaseen tietoliikenneinfrastruktuuriin.

Liikkuessani maailmalla olen aina halunnut kartoittaa maassa olevan tilanteen liittyen digitaaliseen strategiaan. Ugandan matkalla tavoitteenani oli paremmin ymmärtää tämän hetkistä tietoyhteiskunnan tasoa Ugandassa. Olen ollut mukana mm. hankkeessa, jossa on ollut tavoitteena luoda älypuhelimeen ekosysteemi, jonka avulla puhelimen hinta saada pudotettua hyvin alhaiseksi erilaisten tulovirtojen kuten esim. mainosten myötä. Olen ollut vauhdittamassa Ugandan naapurimaassa Ruandassa mm. projektia ”Mum´s Phone”, jossa raskaana oleville naisille annetaan älypuhelin käyttöön raskauden ajaksi ja Pakistanissa hanketta, jossa valtio antaa maanviljelijöille käyttöön edulliset älypuhelimet, jotta he saavat tietoja markkinoista tuotteilleen ja esimerkiksi sääennusteista. Tällaiset hankkeet parhaimmillaan tukevat tietoyhteiskunnan kehitystä ja antavat kansalaisille mahdollisuuksia saada erilaista tietoa ja palveluja kännykän kautta.

Matkustin eilen Kairoon Business Women in Egypt -järjestön kutsumana heidän vuotuiseen kansainväliseen konferenssiin Women´s SME´s World of Possibilities, jossa minulla on kaksi puheenvuoroa. Puheissani tulen korostamaan digitaalisuuden ja tietoyhteiskunnan merkitystä yritystoiminnassa ja kerron Suomen tasa-arvoisesta yhteiskunnasta naisyrittäjyyden mahdollistajana.

Populistien EU-vastaisuudessa unohtuu yksi asia

Vaikkapa tämä Huhtasaaren ylistämä Norja.

Euroopan unionin budjettiin ja Britannian neuvotteluprosessiin tutustuminen kertoo, että populistien EU-vastaisuudessa unohtuu yksi asia: EU:sta lähtö ei tarkoita sitä, että Suomi pääsisi EU:sta eroon – ei varsinkaan EU:lle menevistä maksuista. Niin kauan kuin EU on pystyssä, Brysselin koura on meidän lompakollamme – oltiin sitten jäseniä tai ei. Britannian brexit-tuskailu on tästä oiva esimerkki.

Mutta muitakin on.

Suomen maksuosuutta ei kannata käsitellä miljoonina ja miljardeina euroina, vaan paljonko tavallinen suomalainen, sinä ja minä, maksamme verovaroista rahaa EU:n budjettiin. Summa asukasta kohden Suomessa oli vuonna 2015 104 euroa, ja vuonna 2016 54 euroa (Vm 3.11.2017).

Nettomaksuissa Ruotsi ja Saksa ovat ykköspaikoilla, mutta Suomea enemmän EU:lle tilittävät asukasta kohden myös Sveitsi ja Norja. Kyllä. Kaksi maata, jotka eivät ole edes EU:n jäsenmaita. Norjan ja Sveitsin EU-maksut asukasta kohden ovat yli 170 euroa molemmilla. Norjan luku on bruttomaksuosuus. Nettomaksuista on vaikea saada tarkkaa tietoa. Norja ilmoittaa EU-maksut bruttona, vaikka saa ilmeisesti rahaa ohjelmista takaisinkin. Kumpikin maa maksaa siitä, että ne pääsevät EU:n sisämarkkinoille ja voivat toimia EU:n järjestelmissä ja ohjelmissa, siis niissä, jotka ovat kummallekin maalle elintärkeitä – ja kaikki tämä siis ilman poliittista päätösvaltaa EU:n hallinnossa. Norja noudattaa osittain EU:n lainsäädäntöä ja harmonisoi toimintaansa EU:n direktiivien mukaan.

Norja ja Sveitsi nyppivät EU:sta rusinat pullasta eli ne asiat, jotka oikeasti hyödyttävät tai ovat elintärkeitä molemmille kansantalouksille. Mutta ilmaiseksi se ei tapahdu.

Itse asiassa Suomen 54 euroa asukasta kohden EU:lle on sangen vähän, kun ottaa huomioon, että se antaa valtakirjan Suomelle olla mukana tekemässä unionia koskevia päätöksiä. Norja toimii Brysselissä kuin valtava lobbausorganisaatio: öljymaa pyrkii vaikuttamaan päätöksiin epävirallisia kanavia myöten. Varsinaisissa päätöspöydässä norjalaiset eivät istu.

Jos Suomi lähtee EU:sta ja eurosta, on turha kuvitella, että Suomi vientivetoisena kansantaloutena voisi säästää EU-maksuissa. Brexitin kanssa kipuileva Britannia on tästä hyvä esimerkki: ero EU:sta voi käydä todella kalliiksi.

Tämä olisi populismin puuskassa hyvä muistaa.

Ainakin välillä.