Aihearkisto: Kuvamuistoja – Aate Matias

Marskin ilmoitus

SUURI EPÄTIETOISUUS kentälle jääneiden kohtalosta

 
Esimerkiksi…
Monet omaiset saivat lisätietoja rintamalle jääneiden perheenjäsentensä kohtalosta sotilaiden kotiuttamisen jälkeen. Vanhemmat saivat varmistuksen esikoisensa kaatumisesta tutulta nuorukaiselta. Hän oli palvellut samassa yksikössä ja nähnyt, miten Einoon osui eikä mitään ollut tehtävissä. Tilanne oli ollut sellainen, että kaveri oli ollut pakko jättää Viipurinlahden Suonionsaareen.
 

Jospa sittenkin sotavankina…
 
Epävarmat tiedot eivät poistaneet omaisten surua ja epävarmuutta. – Jospa kentälle jääneeksi julistettu isä, poika, veli tai puoliso sittenkin on jäänyt neuvostosotilaiden vangiksi, ja palaa vielä kotiin!
 
1990-luvun puolivälistä lähtien talvi- ja jatkosotien taistelupaikoille kaatuneiden suomalaissotilaiden jäänteitä etsineet ja Suomeen tuoneet vapaaehtoiset etsintäpartiot ovat poistaneet lukuisten omaisten epävarmuuden.
 
Nämä IITIN komppanian talvisodassa Karjalan kannaksella 15.2.1940 Muolaan Punnuksessa puna-armeijan hyökkäyksessä tuhoutuneet 18 nuorta miestä jäivät kentälle. Heidän joukkohautansa on mahdollisesti paikannettu. Isäni, Aate Matias Hautamäen tyhjä arkku on siunattu Nivalan kirkkomaahan.
 

TALVISODAN viimeisten sankarihautajaisten

yhteydessä Nivalan sankarihautausmaahan huhtikuun puolivälissä 1940 todennäköisesti siunattiin myös kentälle jääneet, myös Aate Matias Hautamäki. Nämä kuvat ovat niistä hautajaisista. Lotat ja suojeluskuntalaiset olivat kunniavartiostossa kirkossa ja sankarihaudalla

Tässä kuvassa talvisodan vainajat 13.10.1940.

Nivalan kirkkomaalla. kuva kesältä 2017. Aate Matiaksen risti ensimmäisenä oikealla ja nimet muistopaadessa.


 

KURJET, cranes…

”Mun vallanut on joskus outo mielle, et miehet sodast palaamattomat,
ei kaatuneetkaan maalle hurmeiselle, vaan valkokurjiks silloin muuttuivat.
Ain niiltä ajoin tuonen kurjet lentää ja ankeasti meille ääntelee,
siksi lie kaiho syömeen usein entää silmät kun taivahalle tähyilee.”.
 

 
Vaan ajast toiseen uupuneena soutaa, tuo kurki illan aivan viimeisen,
sen ehkä määrä on mun poies noutaa, ja liittää tuonen parveen valkoiseen.
Niin koittaa päivä kurkiaura saa, taas kutsun sinimustaan uinuvaan
ja lailla linnun taivaan kaaren alla uikutan teille inehmoille maan.

* * *

Syksyn tullen yli maan taas kurjet lentää
Murhemielin katson aina lentoaan
Ja korviin mulle niiden kutsu entää
Ne minut viedä tahtoo mukanaan
Voi paikan tyhjän myöskin aina näyttää
Nuo suuret linnut mulle aurassaan
Mä jospa voisin kerran paikan täyttää
Ja surut heittää pois kylmän maan
 
Kurjet lentää kohti taivaan kaukorantaa
Lähtö niiden on kuin lähtö ystäväin
Mä uskon että kurjet sua kantaa
Kun kerran lähdit pois mun viereltäin
Ja siksi säilytän mä toivon hauraan
Nyt aina kannan vain sen mielessäin
Käy tieni tää se kerran kurkiauraan
En silloin koskaan jää yksinäin

Valokuvia

Koulukuvassa ISÄNI Aate Matias eturivissä kolmen pojan keskellä, joilla on puku päällä.
 
Äitienpäiväkuvassa eturivissä vasemmalta toisena on isoäitini Liisa Hautamäki ja eturivissä oikealla on Elviira tätini, joka on huolehtinut kasvatusvanhempieni kanssa – elooni ja olooni liittyneet – viralliset asiat.
 
Minulle on (aikuisiälläni) kerrottu Elviira-tädin vierailuista kasvatusperheessäni. Mutta ajan asenteille ominaisesti OLETETTIIN ettei lapsi kanna mielessään ISÄN MUISTOA. kun isästä ei kerrota ja lapsen kanssa keskustella siitä mitä on tapahtunut.
 
Pienenkin lapsen mieli on looginen ja jos kysymyksiinkään ei ole vastattu… kehittyy mielenkuvia, joiden täsmentäminen aikuisiällä on jo mahdollista ja nykyisin sota-arkistotkin ovat avautuneet. Mutta sukujen sisälle vaikenemiset ovat jättäneet MUISTOJEN MUUREJA ja niiden purkamisessa on kipukohtia.
 

 

 

17. maaliskuuta 2017, facebook-viesti

Kalevi Kannus:

Hyvää iltaa Ylivieskasta! Anteeksi, että viestittelen näin tuntemattomana! Olen Riitta Rautaoja os. Hautamäki. Edesmennyt isäni oli Onni Hautamäki (kuollut heinäkuussa 2004), ja hänen äitinsä Elviira Pääkkö os. Hautamäki.

Mielenkiintoni heräsi tänään, kun kommentoit serkkuni Helena Tervon kuvaa ja mainitsit yhteisen esi-isän Anselmi Hautamäen. Tutkiskelin sinun ja yrityksesi sivuja. Kiinnostukseni heräsi, kun huomasin isäsi olleen Aate Matias Hautamäki. Isäsi valokuva on ollut aina lapsuudenkotini seinällä ja isälleni Aate-isäsi oli todella rakas.

Tieto, että hänen viimeinen leposijansa on löytynyt, on huojentava. Isäni odotti koko ikänsä tätä tietoa. Äidilläni on jonkinverran kuvia Aate-sedästä (kuten olemme aina kutsuneet häntä). Lisäksi Kärsämäellä lapsuudenkodissani on jokin ansioristi tms. sekä jokin paperi (arvokkaan näköinen) sota-ajalta, Ne ovat siellä, joten en pysty nyt liittämään kuvaa tähän niistä.

Toivon, että olisit yhteydessä vaikka tämän facebookin välityksellä siitä, millaisia ajatuksia tämä minun viestini herättää. Hyvää illanjatkoa!

Kuva Riitta Rautaoja

17. maaliskuuta 2017 22:59

Kalevi
VOI TAIVAS. Miten sen ilmaisen… Tämän suurempaa juttua en heti mieleeni saa. Ymmärtääkseni Elviira on tätini? Mutta nythän nämä asiat toivottavasti selviävät.

TÄSTÄ SE ALKOI.

Kuvassa Karjalan kannaksella Muolaan Punnuksessa, punaisella renkaalla merkitty, kansakoulun pihakaivon paikka, joka tiettävästi on joukkohauta.

ISÄNI Aate Matias Hautamäki ja soittajan kaipuu

AATE MATIAS HAUTAMÄKI

on isäni, joka ei palannut talvisodasta siviiliin. VIRALLISESTI tietoja hänestä olen saanut v. 2004 sota-arkistosta dokumenttikopioiden muodossa

Tämä iskelmä on soinut nuorten suosikkina juuri sotien alla savikiekolta

Maaliskuussa, aivan sattumalta isäni sisaren pojan Onni Hautamäen tytär Riitta Rautaoja otti yhteyttä ja kertoi sukulaisuudesta. Siitä seurasi ketju tapahtumia joista myös sattumalta aiheesta tuli juttua Maria Kokkosen kanssa, Hän liitti minut Iitin kunnan facebook-ryhmään ja sieltä minun bongasi iittiläinen Johanna Metsäpelto. Riitta ja äitinsä Irene Hautamäki ovat säilyttäneet Aate Matiaksen ja perhekuvia IITIN pitäjän Mankalan kylästä.
 
Isän ja pojan valokuvien aikaero n. 20 vuotta. Aate Matias kuvassa 22-vuotias, juhlalomalla sotaväestä 1938. Minulla ikää 19-vuotta, syksyllä sotaväkeen lähtö 1957.

J O S, tämä kolmikko olisi saanut yhteyden rauhan tultua?
 
KAIPAAN sieluni silmäripsin takana isää ja kaipaan nyt kun tiedän, myös Helmiä, Isäni kihlattua, kun niin paljosta on sanomatta jäänyt… ja niin monta nuottia yhteisesti soittamatta. Tässä esityksessä suljen silmät ja annan mielenkuville vallan kuvien kolmikolle ”ajaksi ja paikaksi tässä ja nyt”.

* Sallitaanko soittajan kaipuu… Todennäköisesti isäni perimän pohjalta ensimmäinen soittimeni oli harmonikka. Keikkasoittimena oli myös toinen isompi harmonikka, jossa oli saatavilla samat muhkeat sointivärit kuin mitä Martti Koskinen esittää…
 

 

Aate Matias ja talvisota

KUNNIOITUS 21.5. kaatuneiden muistopäivälle.

 
Kuvassa Nivalan kirkkomaalta isäni Aate Matiaksen muistoristin ääreltä… lomareissulla 1994.
 

Seuraavassa otteita talvisodan 4./JR 5. sotapäiväkirjasta.

Muolaan pitäjässä Punnuksen lohkolta…
ja Jari Jaakkolan historiatutkimuksestab IITIN komppanian vaiheista. Teos on kirjastoista (kaukolainauksella) lainattavissa.

 

 

 

 

 

 

 

 
PUNA-ARMEIJAN tuhottu panssarivaunu…
 

 

”TASAPUOLISUUDEKSI”

Suomessa asuvan venäläisen sotahistorioitsijan Bair Irincheev’in kirjassa: ”Talvisota venäläisin silmin”
silminnäkijäkuvauksiin, sotapäiväkirjoihin sekä taisteluraportteihin ja muihin arkistomateriaaleihin pohjautuva teos siitä, millaisena talvisota koettiin puna-armeijan riveissä – eturintamataisteluista kovimmissa mahdollisissa olosuhteissa; kirjassa selostus
Punnuksen taistelusta. E-kirjana https://kirja.elisa.fi/ekirja/talvisota-venalaisin-silmin

 

 
MUISTOTAULU Nivalan Ruuskankylän koulussa.
 

 

 

Taipaleen ryhmä

Mika Albertssonin johtama ryhmä on kaivanut yli 300 suomalaisen sotavainajan jäännökset Venäjältä. Katso tästä HS-juttu Ryhmä Taipale
 

Kulttuurihistoriaa Iitin Mankalassa

ISÄNI Aate Matiaksen ollessa IITIN Mankalassa, siellä on kuvattu 3 elokuvaa
* Koskenlaskijan morsian, ohjaus Valentin Vaala (1937)
* Tukkijoella, ohjaus Kalle Kaarna (1937)
* Laulu tulipunaisesta kukasta, ohjaus Teuvo Tulio (1938
)

Iitissä ennen voimalaitoksen rakentamista kuvatut elokuvat:

* Finland, Atelier Apollon 1911 tuottama dokumenttielokuva Berliinin matkailunäyttelyyn
* Finlandia, ohjaus Erkki Karu ja Eero Leväluoma (1922)
* Koskenlaskijan morsian, ohjaaja Erkki Karu (1923)
* Muurmanin pakolaiset, ohjaaja Erkki Karu (1927)
* Tukkijoella, ohjaus Axel Slangus ja Wilho Ilmari (1928)
* Kahden tanssin välillä, ohjaus Waldemar Wohlström (1930)
* Tukkipojan morsian, ohjaus Erkki Karu (1931)
* Koskenlaskijan morsian, ohjaus Valentin Vaala (1937)
* Tukkijoella, ohjaus Kalle Kaarna (1937)
* Laulu tulipunaisesta kukasta, ohjaus Teuvo Tulio (1938)
* Koskenkylän laulu, ohjaus Ilmari Unho (1947)
* Hornankoski, ohjaus Teuvo Tulio ja Roland af Hällström (1949)
* Rosvo Roope, ohjaus Hannu Leminen (1949)

Joukkokohtauksissa mukaan on pyydetty usein myös kyläläisiä, mistäs sinne metsään olisi muuten saatu paljon väkeä.
Ja lossikohtaukset on lähes järjestään siinä kohdalla, jossa Aate soittaa juhannuksena haitaria. (pieni kuva)

Elokuva Koskenlaskijan morsian.
 
https://www.youtube.com/watch?v=ZTLU2v55Bhs

 

ELOKUVA Rosvo Roope

esitettiin keskiviikkona 26.4.2017 YLEssä. Elokuvan kohtauksia on filmattu IITIN Mankalassa 1949.
 

 
Asta Johanna Ikonen: Tässä isoisäni Yrjö Ikonen elokuvassa Rosvo-Roope, tämä kohtaus lienee kuvattu juuri Mankalassa.
 

 

Aate Matias sotaväessä

Aate Matias Hautamäki suoritti varusmiespalveluksen Viipurissa; Karjalan Kaartin rykmentti KKR:ssa (3. tammikuuta – 18. joulukuuta 1938).
Varuskunnan historiasta on kirja: Kilkki, Pertti: Karjalan kaartin rykmentti 1918–1939. Pohjois-Karjalan kirjapaino, 1985. ISBN 951-99634-1-3.
 

 

Sotaväkiajalta on tämä näyttö

eli näihin valokuviin liittyy Aate Matiaksen sotilaskantakortin merkintä JUHLALOMASTA…
kohta 20. Huomautuksia: Juhlaloma. 4 vrk. 23.6,1938 – 26.6.1938, Litt. tarkoittaa junalippua. Valokuvien perusteella on pääteltävissä juhannusloman yhteydessä mahdollisia kihlajaisia?
Sotaväestä siviiliin Aate Matias pääsi 18.12.1938 talvisota alkoi 30.11.1939… sitä ennen tapahtui liikekannallepano, eli komennus sotatoimialueelle.
 
Aaten Matiaksen hautajaiset (kentälle jääneenä siunaustilaisuus) on ollut Nivalassa ja Virtalan Helmi on äitini tietojen mukaan matkustanut Nivalaan Aaten hautajaisiin.
 

 

 

KKR eli Karjalan Kaartin Rykmentti

. Ryhmäkuvat ovat ilmeisesti kss kurssilta, koska niissä on samat henkilöt, eli sotilaskantakortin mukaan kaasusuojelukoulutuksesta… ajalla 6.7 – 17.8.1938.


 

 

 

 

Helmi ja Aate Matias

Minulla on tämä näyttö… eli kuvaan liittyy Aate Matiaksen sotilaskantakortin merkintä JUHLALOMASTA 23. -26.6.1938 juhannukselta; kihlajaislomako?

Sama juhannus… loma loppunut Viipurin varuskunta kutsuu… Harmonikka lienee laukussa?

Helmi yksin rannalla


 

 
NYT kun on avautunut isäni, lyhyeksi jääneestä, elämänkaaresta Mankalan raitin ja talvisodan vaiheet, kuuntelen YouTubesta SÄRKYNEISTÄ TOIVEISTA aivan eri tavalla ja syvemmältä mielenalassa. IITIN ja monen muun pitäjän kylätiet olivat sotien jälkeen hiljaisia… ja kaipausta on sanoin vaikea kuvata, vain sankarihautojen äärellä voi tuntumaa kohdata.
Metrotyttöjen esitys soi varmasti 1953 lauantain toivotuissa levyissä.