Erkki Hautamäki, SUOMI myrskyn silmässä 2. esittely

Erkki Hautamäki 90 vuotta 28.8.2020.

Vain täältä tekijän omakustannushintaan…

Kirjan esittely ja tilaus verkkokaupasta


sekä tiedoksi tilaajille:

Erkki Hautamäki (s. 1930), filosofian maisteri ja majuri, opetusneuvos

toimi 1960-luvulla erikoistehtävässä pääesikunnassa ja myöhemmin Vuokatin urheiluopiston rehtorina vuosina 1970–1990. Eläkkeelle jäätyään hän on tutkinut 1. ja 2. maailmansodan historiaa erityisesti Suomen ja Skandinavian näkökulmasta.

* KIRJA, 35,00 € omakustannushintaan
* Paketin lähetys- ja postikulut 8,00 €
* Yhteensä 43,00 €

TILAUKSET
Kirjapaketin lähetykseen tarvitaan: Kirjamäärä, tilaajan nimi ja postiosoite, puhelinnumero saapumisilmoitusta varten ja varmuudeksi tilaajan sähköposti.

Puh. 0500666123 – Marjatta Kannus.


Kalevi Kannus, verkkojakelu Turku
www.kannustamo.net
WhatsApp +358 400666123

S-postissa: kalevi.kannus@promerit.net

Persun apostolitko parantavat kansan?

OIKEASTI, MITÄ KANSA TIETÄÄ?

Perussuomalaisten juurilla Veikko Vennamo julisti: ”Kyllä kansa tietää”. Jos ja kun kansa tietää, se ei riitä. Perusasia on, mitä perussuomalaisten edustajat tietävät ja tehtävissään toimivat?

Päivittäin turkulainen kansanedustaja Ville Tavio (PS) twitterviesteissään sumeilematta tarkoituksella kiertää tosiasiat.

MIETI: Jos opposition moitelause kaataa viiden puolueen hallituksen, maailmanlaajuisen pandemia-kriisin keskellä; mikä on seuraus?

Kokoomuksen puoluejohdosta puuttuu naisenergia

Kansanedustaja Elina Lepomäki kokee olevansa ”melkein kuin saksalainen demari”, eikä hän ole haudannut haavetta kokoomuksen johtamisesta

MUUTOIN kokoomus on epäonnistunut kansallisessa perustehtävässään oppositiopuolueen roolissa, ihmisten terveyden ja turvallisuuden suhteessa puoluejohdon retoriikkaan.

Elina Lepomäki on tehnyt vahvan nousun Suomen seuratuimpien poliitikkojen joukkoon, vaikka kokoomus on oppositiossa ja hän on ilman johtavaa asemaa puolueessaan. Nyt Lepomäki tavoittelee kokoomuksen varapuheenjohtajuutta, mutta syyt pyrkiä jatkossa aina ykköspaikalle asti ovat hänen mukaansa yhä olemassa. Suomalaisia rahapiirejä ”melkein saksalaisena demarina” itseään pitävän poliitikon tukena on aina Björn Wahlroosia myöten.

Elämme sisäpolitiikassa vaaranaikojako?

Oppositiopuolueissa, mielestäni pitäisi tarkkaan harkita, miten voimakkaalla retoriikalla kansalaisten mielentiloja kiihotetaan.


USEIMMITEN OMAT KOIRAT PUREVAT
Poliisi taltutti maaliskuussa 2019 miehen, jonka epäillään yrittäneen lyödä ulkoministeri Timo Soinia (sin.).

Poliisi tutkii parhaillaan murhan yrityksenä tekoa, jossa perussuomalaisten vaalipäällikkö Pekka Kataja sai kotiovellaan vakavia vammoja. Teon motiivi ei ole selvillä, mutta Kataja itse uskoo sen liittyvän hänen poliittiseen toimintaansa. Mikäli näin on, tapaus on yksi Suomen historian vakavimmista poliittisista väkivallanteoista.

KUNHAN taas tämän sortin joukot pääsevät kaduille, onko COVID 19 myös läsnä?

YLE:N ARTIKKELIIN https://yle.fi/uutiset/3-11461969

Sanna Marin kilttikö?

Financial Times: EU-johtajat pelkäsivät Marinin kommentin Espanjan pääministerille kaatavan koko sopimuksen

Marinin mukaan hän pyrki neuvotteluissa puolustamaan Suomen kantoja rakentavasti.

FT: Näin Marin vei Suomen nuukaan ryhmään

Nyt Financial Times kuitenkin kertoo diplomaattilähteidensä perusteella Sanna Marinin tiukoista otteista huippukokouksen illallispöydässä. Talouslehden mukaan Marinin esittämä tiukka kommentti herätti EU-johtajien keskuudessa aidon pelon neuvottelujen epäonnistumisesta ja vei FT:n mukaan Suomen käytännössä viidenneksi osapuoleksi nuukan nelikon ryhmään.

”Kaikki oli vähällä romahtaa illallisella”, eräs kokenut diplomaatti toteaa FT:lle.

”Nuukasta nelikosta tuli nuuka viisikko.”

Julkisuudessa Marin on kiistänyt Suomen liittyneen nuukaan ryhmään, mutta myöntänyt, että Suomella on ollut osin samanlaisia intressejä nuukan nelikon kanssa.

EU-johtajat ja Suomen eduskunta vertailussa

EU-MAIDEN JOHTAJIEN pitäisi voida ratkaista satojen miljardien sopimus neljässä-viidessä päivässä. 20.7.2020.

VERTAILUKSI Suomen eduskunnan tavoittelut ja tulokset: Etenkin 2019 eduskuntavaalien jälkeisen ajan sitkeät istuntosalikeskustelut ovatko aikaan saattaneet muuta kuin, edelleen ratkaisemattoman VIERASLAJI-asetelman?

Mikä olisi lukuarvona ”hyötysuhde” veroeurojen sijoituksesta kansanedustajiin, heidän työnsä arvona?

Ihmetellään.

Mikä yhteistoimintavelvoite on rikottu?

MIKÄ on yhteistoimintavelvoite ja miten se rikotaan?

MISTÄ ON KYSYMYS? Miten ministeri Pekka Haaviston tapauksessa Syyrian al Holin äitien ja lasten Suomeen palautuksessa määritellään TYÖNANTAJA? Ministeriö vai ministerikö?

LAKI, yhteistoimintaveIvoitteen osalta koskee työnantajaa: Työnantajan katsotaan täyttäneen tässä luvussa tarkoitetun yhteistoimintavelvoitteensa, kun työnantaja on menetellyt, kuten tässä luvussa säädetään.
Työnantajan on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi (ks. 20 §). Neuvotteluvelvoite sisältää lisäksi 4 luvussa kuvatun menettelyn, muun muassa aloitteen antamisen riittävän ajoissa. Työnantaja on täyttänyt yhteistoimintavelvoitteensa, kun asiasta on neuvoteltu lain tarkoituksen ja menettelysääntöjen mukaisesti.

Ministeri Haavistoon kohdistuvassa ”kitakäräjissä” on selkeä MAANTAPA, sama asenne kuin talvi- jatkosodan sotaorpojen ja sotaleskien paarialuokkaan sijoittamisessa, eriarvoistamiseksi yhteiskunnassa. Pahinta on, kun LAPSEN ETU heitetään puoluepoliittisen pesuveden mukana – ties minne ja miksi?

Oikeusvaltioperiaate järkkyy käytännössä opposition ihmisoikeus- ja lapsen edun määrittelyssä:

Korona lykkää muita lakeja

Eduskunta on kuullut yli kahtasataa asiantuntijaa valmistellessaan koronalakeja. Valtiosääntöoikeuden professoria Tuomas Ojasta on kuultu kaikkein useimmin.

Suomen Kuvalehti

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen (kuva) on tuttu näky eduskunnassa.

KORONA pani uusiksi Sanna Marinin (sd) hallituksen lainsäädäntösuunnitelman, johon kootaan eduskunnalle kevät- ja syysistuntokaudella annettavat esitykset.

Pandemian ja sen talousvaikutusten vuoksi hallitus on tehnyt pikavauhtia kymmeniä uusia esityksiä. Eniten niitä on valmisteltu valtiovarainministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä.

Sosiaali- ja terveysministeriön esitykset liittyvät pandemian hoitoon. Valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat puolestaan valmistelleet lukuisia poikkeuksia verolakeihin ja yritystukiin, joilla pyritään auttamaan koronakriisissä vaikeuksiin joutuneita julkisen sektorin yhteisöjä ja yrityksiä.

Keväälle suunnitelluista yli 180 lakihankkeesta noin neljäkymmentä on siirretty annettaviksi syksyllä. Lisäksi kymmenien esitysten valmistuminen on viivästynyt. Lykkääntyneistä esityksistä valtaosa ei herätä suuria intohimoja, mutta joukossa on myös poliittisesti herkkä oppivelvollisuusiän korotus 18 ikävuoteen.

KORONAPÄÄTÖKSIÄ on valmisteltu laajalla pohjalla. Valiokunnat kuulivat koronalakien yhteydessä 17.3.–31.5. yli kahtasataa asiantuntijaa, jotka edustivat 182 eri tahoa.

Tarkastelujakso alkoi pian sen jälkeen, kun hallitus totesi Suomen olevan poikkeusoloissa. Jakson aikana koronakriisi heijastui melkein kaikkien valiokuntien työhön. Eduskunnan koronakiireet ovat jatkuneet sen jälkeen vielä kesäkuussakin.