Venäjällähän on ollut kasvava joukko joka on kiistänyt lisäpöytäkirjan olemassaolon.
Samaa ovat vakuuttaneet – muunnettua historian tulkintaa harrastaneet ”hovihistorioisijat” Suomessakin.
http://historyfoundation.ru/2019/05/31/pakt/”>
https://kirja.elisa.fi/ekirja/hornborgin-komitean-mietinto-1945
SUOMI AJOPUUKSIKO JÄLLEEN… HISTORIAKO TOISTUU?
HALUAAKO todellakin Suomessa joku (taho) paluun 1930-, 1940-vuosiluvuille ja tilanteeseen, kun Iso Britannia (Winston Churchill) julisti Suomelle sodan 6.12.1941; pakottaakseen Suomen alistumaan Neuvostoliiton (Josif Stalin) alamaiseksi?
Talonpoikaismarssi oli Helsingissä 7. heinäkuuta 1930 järjestetty äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen mielenosoitus, johon osallistui yli 12 000 eri puolilta maata saapunutta järjestön kannattajaa.
Se oli Lapuan liikkeen lyhyeksi jääneen historian merkittävin voimannäyttö, joka oli suunnattu ensisijaisesti kommunisteja vastaan, mutta sen tarkoituksena oli myös painostaa Suomen hallitusta. Senaatintorilla pidetyn pääjuhlan kutsuvieraina oli muun muassa presidentti L. K. Relander, pääministeri P. E. Svinhufvud hallituksineen sekä oikeistopuolueiden kansanedustajia, maan sotilasjohtoa ja sisällissodan valkoisen armeijan ylipäällikkö kenraali C. G. E. Mannerheim. Ulkoisilta piirteiltään talonpoikaismarssi muistuttikin 16. toukokuuta 1918 järjestettyä valkoisten voitonparaatia, jota sen reitti myös noudatti.
Talonpoikaismarssin alkuperäisenä tarkoituksena oli eheytyspolitiikkaa harjoittaneen Kyösti Kallion hallituksen kaataminen. Kun päätavoite toteutui jo muutamaa päivää ennen marssia, keskittyi mielenosoitus vastustamaan kommunismia. Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola esitti puheessaan eduskunnalle vaatimuksensa kommunistien toiminnan kieltävästä lainsäädännöstä. Muita pääpuhujia olivat hurmoshenkisiä uskonnollisia puheita pitäneet papit K. R. Kares ja Väinö Malmivaara, jotka vaativat muun muassa kristinuskon rienauksen lopettamista. Vasemmistolaisten lisäksi tapahtuma herätti vastustusta maltillisen oikeiston piirissä, sillä Lapuan liikkeen pelättiin marssin yhteydessä yrittävän vallankaappausta.
Viimeisin Molotov/ Ribbentrop sopimuksen tutkimus on osoittanut, ettei sen tekstien sisältöjen tulkintaan 23.8.1939 Moskovassa Ribbentropin mukaan ollut kuulunut Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin jaettujen maiden valtiollisen itsenäisyyden riistäminen.
Stalin löysi tähän nopeasti ”takaportin” järjestämällä puna-armeijan ja maan omien kommunistien valvonnassa ”vapaat ” vaalit mm. Baltian maissa, joiden jälkeen ao. maat anoivat itselleen pääsyä ”Neuvostomaan yhteiseen perheeseen”!
Kysymyssarjaa kirjoitettaessa on saanut kokea tuntumaa Puolan kansan suureen suruun Smolenskin lähellä tapahtuneen lento- onnettomuuden johdosta. Katynin uhrien 70 vuotta sitten tapahtuneen, venäläisten suorittaman, joukkomurhan muistotilaisuuteen matkustanutta Puolan korkeinta johtoa kuoli runsaasti tässä traagisessa onnettomuudessa.
Yhä joudutaan kysymään, miksi länsiliittoutuneet estivät tämän 1940 tehdyn K a t y n i n hirmuteon tutkimisen, vaikka Lontoossa toimiva Puolan pakolaishallitus sellaista pyysi?
Varsin pian sen toimintaa vaikeutettiin ja estettiin lopulta kokonaan. Heti Katynin hautojen avaamisen jälkeen,(hautoja on yhä löytymättä mm. Kozelskissa, Gnezdovossa ,Jelnjassa) paikalle kutsuttu kansainvälinen tutkimusryhmä totesi joukkomurhan tekijöiksi venäläiset (NKVD).
Stalinin olevan syytön ja siirtää vastuu tästäkin rikoksesta saksalaisten harteille?
KATSO videot: https://www.bing.com/videos/search?q=katyin&&view=detail&mid=E62AD5396033FD9A4B29E62AD5396033FD9A4B29&&FORM=VDRVSR
” Jatkosodan päiväkirjat” 11.3.1941 – 27.6.1944 / WSOY,1991 s.97-98, teoksen merkintää 23.6.-41, jossa todetaan Talvisodan yllättävästä päättymisestä — ”
Meidät pelasti Hitler ”. Myöskin” Paasikiven päiväkirjat I , 1944-1956/ P.Reynaud Dagens Nyheter / s. 176
Luulajaan edenneiden joukkojensa sieltä Suomen suuntaan Tornionjoelle lähetettävien parin varmistusprikaatin joukkoja joutumasta aseelliseen konfliktiin sinne saapuneiden puna-armeijan joukkojen kanssa (Meretskov) ?
,
jolla Suomen lyöminen ja miehittäminen oli tarkoitus aikavälillä 15 – 20. 3. -40 viedä päätökseen, mm. katkaisemalla nyt Suomi kenraali K. A. Meretskovin johtamalla vahvennetulla 9.A:lla , ajallinen ja strateginen koordinaatio myös englantilais – ranskalaisen siirtoarmeijan maihinnousuun Norjassa?
5. 2. -40 tekemän päätöksen mukaisesti kiihkeästi kiirehtii maihinnousua Skandinaviaan, ensi vaiheessa Norjan rannikolle? Ensimmäiseksi ajankohdaksi sovitaan 15-20.3. -40 !
tähtäävästä operaatio Weserubungista ajoittuu Suomen Talvisodan tullessa ratkaisuvaiheeseen?
