Erkki Hautamäki, SUOMI myrskyn silmässä 2. esittely

Vain täältä tekijän omakustannushintaan…

Kirjan esittely ja tilaus verkkokaupasta


sekä tiedoksi tilaajille:

Erkki Hautamäki (s. 1930), filosofian maisteri ja majuri, opetusneuvos

toimi 1960-luvulla erikoistehtävässä pääesikunnassa ja myöhemmin Vuokatin urheiluopiston rehtorina vuosina 1970–1990. Eläkkeelle jäätyään hän on tutkinut 1. ja 2. maailmansodan historiaa erityisesti Suomen ja Skandinavian näkökulmasta.

* KIRJA, 35,00 € omakustannushintaan
* Pakkaus- ja postimaksu 8,00 €
* Yhteensä 43,00 €

TILAUKSET
Kirjapaketin lähetykseen tarvitaan: Kirjamäärä, tilaajan nimi ja postiosoite, puhelinnumero saapumisilmoitusta varten ja varmuudeksi tilaajan sähköposti.

Puh. 0500666123 – Marjatta Kannus.


Kalevi Kannus, verkkojakelu Turku
www.kannustamo.net
WhatsApp +358 400666123

S-postissa: kalevi.kannus@promerit.net

Sanna Marin kilttikö?

Financial Times: EU-johtajat pelkäsivät Marinin kommentin Espanjan pääministerille kaatavan koko sopimuksen

Marinin mukaan hän pyrki neuvotteluissa puolustamaan Suomen kantoja rakentavasti.

FT: Näin Marin vei Suomen nuukaan ryhmään

Nyt Financial Times kuitenkin kertoo diplomaattilähteidensä perusteella Sanna Marinin tiukoista otteista huippukokouksen illallispöydässä. Talouslehden mukaan Marinin esittämä tiukka kommentti herätti EU-johtajien keskuudessa aidon pelon neuvottelujen epäonnistumisesta ja vei FT:n mukaan Suomen käytännössä viidenneksi osapuoleksi nuukan nelikon ryhmään.

”Kaikki oli vähällä romahtaa illallisella”, eräs kokenut diplomaatti toteaa FT:lle.

”Nuukasta nelikosta tuli nuuka viisikko.”

Julkisuudessa Marin on kiistänyt Suomen liittyneen nuukaan ryhmään, mutta myöntänyt, että Suomella on ollut osin samanlaisia intressejä nuukan nelikon kanssa.

EU-johtajat ja Suomen eduskunta vertailussa

EU-MAIDEN JOHTAJIEN pitäisi voida ratkaista satojen miljardien sopimus neljässä-viidessä päivässä. 20.7.2020.

VERTAILUKSI Suomen eduskunnan tavoittelut ja tulokset: Etenkin 2019 eduskuntavaalien jälkeisen ajan sitkeät istuntosalikeskustelut ovatko aikaan saattaneet muuta kuin, edelleen ratkaisemattoman VIERASLAJI-asetelman?

Mikä olisi lukuarvona ”hyötysuhde” veroeurojen sijoituksesta kansanedustajiin, heidän työnsä arvona?

Ihmetellään.

Mikä yhteistoimintavelvoite on rikottu?

MIKÄ on yhteistoimintavelvoite ja miten se rikotaan?

MISTÄ ON KYSYMYS? Miten ministeri Pekka Haaviston tapauksessa Syyrian al Holin äitien ja lasten Suomeen palautuksessa määritellään TYÖNANTAJA? Ministeriö vai ministerikö?

LAKI, yhteistoimintaveIvoitteen osalta koskee työnantajaa: Työnantajan katsotaan täyttäneen tässä luvussa tarkoitetun yhteistoimintavelvoitteensa, kun työnantaja on menetellyt, kuten tässä luvussa säädetään.
Työnantajan on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi (ks. 20 §). Neuvotteluvelvoite sisältää lisäksi 4 luvussa kuvatun menettelyn, muun muassa aloitteen antamisen riittävän ajoissa. Työnantaja on täyttänyt yhteistoimintavelvoitteensa, kun asiasta on neuvoteltu lain tarkoituksen ja menettelysääntöjen mukaisesti.

Ministeri Haavistoon kohdistuvassa ”kitakäräjissä” on selkeä MAANTAPA, sama asenne kuin talvi- jatkosodan sotaorpojen ja sotaleskien paarialuokkaan sijoittamisessa, eriarvoistamiseksi yhteiskunnassa. Pahinta on, kun LAPSEN ETU heitetään puoluepoliittisen pesuveden mukana – ties minne ja miksi?

Oikeusvaltioperiaate järkkyy käytännössä opposition ihmisoikeus- ja lapsen edun määrittelyssä:

Korona lykkää muita lakeja

Eduskunta on kuullut yli kahtasataa asiantuntijaa valmistellessaan koronalakeja. Valtiosääntöoikeuden professoria Tuomas Ojasta on kuultu kaikkein useimmin.

Suomen Kuvalehti

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen (kuva) on tuttu näky eduskunnassa.

KORONA pani uusiksi Sanna Marinin (sd) hallituksen lainsäädäntösuunnitelman, johon kootaan eduskunnalle kevät- ja syysistuntokaudella annettavat esitykset.

Pandemian ja sen talousvaikutusten vuoksi hallitus on tehnyt pikavauhtia kymmeniä uusia esityksiä. Eniten niitä on valmisteltu valtiovarainministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä.

Sosiaali- ja terveysministeriön esitykset liittyvät pandemian hoitoon. Valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat puolestaan valmistelleet lukuisia poikkeuksia verolakeihin ja yritystukiin, joilla pyritään auttamaan koronakriisissä vaikeuksiin joutuneita julkisen sektorin yhteisöjä ja yrityksiä.

Keväälle suunnitelluista yli 180 lakihankkeesta noin neljäkymmentä on siirretty annettaviksi syksyllä. Lisäksi kymmenien esitysten valmistuminen on viivästynyt. Lykkääntyneistä esityksistä valtaosa ei herätä suuria intohimoja, mutta joukossa on myös poliittisesti herkkä oppivelvollisuusiän korotus 18 ikävuoteen.

KORONAPÄÄTÖKSIÄ on valmisteltu laajalla pohjalla. Valiokunnat kuulivat koronalakien yhteydessä 17.3.–31.5. yli kahtasataa asiantuntijaa, jotka edustivat 182 eri tahoa.

Tarkastelujakso alkoi pian sen jälkeen, kun hallitus totesi Suomen olevan poikkeusoloissa. Jakson aikana koronakriisi heijastui melkein kaikkien valiokuntien työhön. Eduskunnan koronakiireet ovat jatkuneet sen jälkeen vielä kesäkuussakin.

Hiirikö kissalle takkia ompeli?

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on vaatinut hallitukselta tiukempia toimia kriisin tukahduttamiseksi.

… mutta valtakunnanjohtajuus jäänee haaveeksi…

Suomen kuvalehti:

Eurooppalainen radikaalioikeisto yritti yhdistää voimansa vuoden 2019 eurovaaleissa Italian silloisen sisäministerin Matteo Salvinin johdolla.

Äärioikeistolle ja oikeistopopulisteille povattiin jopa kolmasosaa parlamenttipaikoista, mutta suurvoitto jäi saavuttamatta.

Laitaoikeiston puolueilla on paljon yhteisiä päämääriä, jotka liittyvät maahanmuuton ja EU:n vastustamiseen. Koronakriisi on toteuttanut tavoitteita väliaikaisesti.

Rajoja on pantu kiinni ja EU on ajautunut sivuraiteelle, kun ratkaisuja on tehty kansallisvaltioiden tasolla.

Silti populistien kannatus on kääntynyt laskuun useissa Euroopan maissa.
Perussuomalaisten kannatus on laskenut tänä vuonna yli 24 prosentista alle 18:aan. Samalla puolue on pudonnut kolmanneksi Sdp:n ja kokoomuksen taakse.

Eurooppaan rauha 8. toukokuuta 1945

Perjantaina 8. toukokuuta 2020 on tullut kulunut 75 vuotta siitä, kun toinen maailmansota päättyi Euroopassa. Päättymispäiväksi historiaan on jäänyt 8.5.1945, jolloin Saksan ilmoitus ehdottomasta antautumisesta tuli voimaan.

Britanniassa ja Yhdysvalloissa päivä tunnetaan lyhenteellä VE eli Victory in Europe, voitto Euroopassa. Venäjällä Saksan antautumisen virallinen kellonlyömä osui seuraavalle päivälle, joten siellä voitonpäivää vietetään vasta 9. toukokuuta

Adolf Hitlerin seuraajan Karl Dönitzin määräyksestä tehty lopullinen antautumisilmoitus vahvistettiin kahteen otteeseen. Ensin Saksan asevoimien esikuntapäällikkö Alfred Jodl allekirjoitti antautumisilmoituksen Ranskan Reimsissä 7. toukokuuta.

Toimiiko Suomessa hyvinvointivaltio?

Kari Uusikylä: Hallitus on toiminut analyyttisen järkevästi. Se on nojautunut päätöksissään todellisiin asiantuntijoihin eikä höpöttäjiin.


Hallituksen pääministeri ja avainministerit ovat nuoria naisia. Oletteko huomanneet, että televisiossa terveysalan asiantuntijoissa on ollut vahva naisedustus? Naisilla on ollut analyyttistä älyä ja kykyä perustella kansalle nykytilanteen vaatimia toimia. Nyt on syytä arvioida uudelleen Suomen Palvotun Neuvonantajan vaatimuksia: ”Julkista sektoria ja sosiaaliturvaa olisi syytä ryhtyä leikkaamaan vauhdikkaasti. Tällaiset toimet ovat välttämättömiä. Paasikivikin sanoi, että viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.”

On suuri siunaus, että joidenkin kiusaksi Suomessa on haluttu taistella 2000-luvulla yhteisen koulun ja terveydenhoidon määrärahojen puolesta. Taistelu on ollut välillä aika toivotonta, koska vastapuolella ovat olleet Isot Pojat ja heidän aatesiskonsa../..